lauantai 16. maaliskuuta 2013

Mätsäreissä

Silmiini osui nettiä selatessani pari iltaa sitten että tänä lauantaina olisi lähiseudulla mätsärit (match show).
Yksiin osallistuimme viime kesänä Wiiman ollessa 4 kuukauden (linkki), mutta sen jälkeen ei ole tullut mentyä. Innostuin asiasta ja ilmoitin Wiima Wimpulan mukaan. Mätsärit on hyviä kokemuksen hankkimispaikkoja - vilinää ja vilskettä, tapahtumia sekä paljon vieraita koiria ympärillä, ja siinä sitten pitäisi teini-ikäisen lappalaisprinsessan osata käyttäytyä coolisti.
Tässä nimenomaisessa mätsärissä kiinnosti myös se, että tuomarit (tuomarikokelaat) antaisivat kirjallisen lausunnon havainnoistaan. En tiedä miten tavallista se mätsäreissä on, mutta olen ymmärtänyt ettei kovin tavallista. Edellisissä mätsäreissä joihin osallistuimme tuli tuomarin mielipide selväksi vain sinisen nauhan muodossa.

Wiima osallistui tänään kilpailuluokkaan Isot (yli 40 cm) Narttupennut (< 1 v). Muita luokkia oli Nuoret, Aikuiset ja Veteraanit - urokset ja nartut erikseen. Myös Junior handler ja Seropit. Wiiman kilpailuluokassa oli yhdeksän koiraa, lappalaisia ei ollut muita - vesikoiria oli, bullmastiffeja ja samojedi ainakin.
Luokkien paras jatkaisi kisamatkaansa ja tapaisi muiden luokkien voittajat, päättyen BIS -rinkiin. Muut kuin voittajat tipahtaisivat kisasta, mutta jokaisen luokan neljä parasta asetettaisiin järjestykseen.

Kehän laidalla Wiima käyttäytyi fiksusti, ei mekkaloinut ollenkaan eikä suuremmin tempoillutkaan - välillä  nuuskutteli ohikulkevia koiria, mutta pääasiassa makoili ja katseli kiinnostuneena ympärilleen, olin typykän rauhallisuudesta tosi iloinen.

Wiima käyttäytyi myös kehässä oikein nätisti, piti kontaktia ja teki kuten toivoin. Talven mittaan tehdyistä tottelevaisuustreeneistä on selvästi ollut hyötyä :) Seisomista pitäisi ehkä vielä kehittää siten että seisomisaikaa pikkuhiljaa pidennettäisiin. Seisominen on Wiimalle suhteellisen uusi käsky, aktiivikäytössä vasta tänä talvena Rally-toko -harkkojen myötä. Ja seisomisajat ovat siinä varsin lyhyitä. Niinpä pimun pemppuli alkoi painua kohti lattiaa kun se oli vähän aikaa seisoa könöttänyt, sillä istuminen on sille "tutumpaa", pyydänhän sitä yleensä paikalla ollessamme istumaan.
Mutta ei tuo seisomisasia kehässä oikeastaan haitannut, pentukehässä etenkään - ja kun pylly alkoi lähestyä lattianpintaa, niin pimu oikaisi nätisti, kun uudelleen pyysin seisomaan.

Ja niin kivasti kävi että sijoituimme narttupennuissa Kakkossijalle! Jee, hyvä Wiima!! Sanallinen arvio jonka saimme on niin hieno että arvelen sen olevan tarkoitetetun jollekin toiselle :) mutta näin se siis kuuluu:
"Erittäin ystävällinen avoin ja rohkea narttumainen pitkä kokonaisuus. Kaunis ilme, hieno pää. Erittäin tahdikas ja hieno liikunta. Esiintyy ja esitetään hienosti".
Että semmoisen arvostelun sai Wiima, hieno juttu!

Ja tulin myös iloiseksi tuosta itseeni liittyvästä kommentista, koiran hyvästä esityksestä - joskin se on vähän hämmentävää, kun en kokenut tekeväni kehässä paljoakaan. Seisottaessanikaan Wiimaa en mitenkään korjaillut sen asentoa ja jalkoja, niinkuin näin joidenkin tekevän, minä keskityin vaan pitämään koiran seisomassa ja sen kylkisuuntaa kohti tuomaria.
Luulenkin että itseäni ja esittämistäni koskeva kommentti on Wiiman ansiota sekin - se napotti minua silmiin koko esityksen ajan ja oli iloisen touhukas toimimaan kanssani ja uskonkin että näin toimimalla se sai näyttämään minutkin jollakin lailla taitavalta, vaikka taitavuus oli kyllä typykässä itsessään :)

Lausunto oli noin hieno vaikka seisomisasian lisäksi jännäsin myös vähän sitä tervehtimistä ja tuomarin tutkimista. Ei niin, että asia mitenkään Wiimaa hermostuttaisi, päinvastoin, se on niin iloinen ja innokas tervehtimään että saisikin olla hieman enemmän ladylike :) Mutta tuomari ei ollut milläänsäkään vaikka Wiima kiehasi hänen jaloissaan eikä ollut ollenkaan ladylike, sanoi vaan että "taidatkin ottaa tämän seurustelun kannalta".

Että semmoinen keikka tänään, kivaa oli ja täytyypä mennä taas toisekin :)
Alla pari kuvatallennetta, ei kaikkein laadukkaimpia, sillä show käytiin pimeähkössä hallissa. Mukana olleen kameran valkotasapaino oli huitsin nevadassa ja liian hidas tallentamaan liikkeestä. Mutta muutama kuvamuisto kuitenkin jäi :)

Wiima kehänlaidalla. Kehässä alle vuosikkaat urospennut jotka oli vuorossa ennen narttuja.
(kylläpä näyttää Wiiman silmät hassuilta pyöreiltä palloilta pimeässä otetussa kuvassa..)
"Komeita poikia", miettii Wiima


Isot jössikät peuhasivat vieressä, mutta Wimpsahdus se vain köllötteli.


Niin rentona se kölli (ed.. kuva)  että minun piti sitä vähän herätellä, kun pelkäsin että se olisi ihan Veltto Virtaska kehässä kun meidän vuoro tulisi.
Tässä tehdään vähän seisomis- ja seuraamisharjoituksia. 
Pelko VelttoVirtaskasta oli kyllä aiheeton, Wiima reipastui heti kun alkoi tapahtua :)

Tässä tuomari kurkistaa Wiiman suuhun että onko hampaat harjattu :)

Yllä ja alempana isossa kuvassa tiedetään jo sijoituksemme toisena narttupentuna ja hymy on herkässä.
Olipa hauska kokemus ja sydäntä lämmittävä lausuntokin vielä!



EDIT 25.3.2013: Nyt oli näköjään tulleet tulokset kuvien kera järjestäjän Lounais-Suomen Dogien sivulle ja tässä vielä virallinen kisakuva isojen narttupentujen palkintopallilta numero 2:
Jos olisin ollut kokenut näyttelyissä kävijä, olisin kai huolehtinut siitä että Wiiman katse olisi hyvää sivuprofiilia varten ollut suoraan eteenpäin, mutta se vain napottaa minua (eikä siis tässä näköjään edes makupalaa) - 
ja se on mielestäni ihan hyvä juttu :)



3 kommenttia:

  1. Onpa mennyt hienosti Wiimalla ja mukava arvostelukin tuli. :) Onnea!

    VastaaPoista
  2. Me viime kesänä/syksynä käytiin Maurin kanssa mätsärissä, mutta mitäs siitä tulisi kun ei ole kuuna kullan valkeana opettanut koiralle minkäänlaista seuraamista tai seisomista! :D

    Nauraa räkätin kehän laidalla kun mies vei kahdella jalalla hyppivää Mauria ympäri kehää - Mauri luuli että se ympäri kulkeminen tarkoittaa leikkimistä ja hyppi, pomppi, pyöri.. Myöskään seisomista ei olla IKINÄ opeteltu. Oli se noloa reissu, mutta tulipa tehtyä! :D

    VastaaPoista
  3. Kiitos Wind-up Toy :) Oli kyllä mukava kokemus ja erityisen iloinen olin arvostelusta.
    Marika; naurattaa kommenttiasi lukiessanikin, kun näen touhun silmissäni :)
    Ja toisaalta, ei kai sitä nolostella tarvi, teillä oli/on leikkisä koira jolle oli opetettu muita asioita kuin kehässä kulkemista. Ja Maurilla ainakin oli tosi hauskaa, sehän on tärkeintä :)

    VastaaPoista

Tulen hurrrjan iloiseksi kommentistasi! Terv Wiima