tiistai 19. maaliskuuta 2013

Villoja lintusille

Ulkona on vielä aikamoiset pakkaset huolimatta siitä että ollaan jo reilusti maaliskuun paremmalla puolella. Wiima se näyttää silti uskovan kevään ja kesän olevan väistämättä tulossa ja niinpä pimu on alkanut riisua villahousujaan. Jokaisella harjauskerralla harjausvälineisiin tarttuu niistä ihan kunnon kasa.

Ensimmäisen villasaaliin saatuani olin pöhköimmistä pöhköin, harmittaa vieläkin, ja heitin villakasan roskiin. Mutta sitten ennen seuraavaa kertaa tulin miettineeksi mitä järkevämpää niillä voisi tehdä.
En ole niin kätevä enkä viitseliäs että kehräisin villat langaksi ja suhauttaisin itselleni Wiiman talviturkkitumput - vaikka mikään ei kylläkään kuulostaisi kivammalta - mutta jokin hyötykäyttö villalle piti keksiä.

Sitten tajusin, pikku vinkistä, että pian jo saapuvat muuttolinnut luoksemme ja jotkut ovat peräti talvehtineet, mutta jokikinen niistä on pian pesäntekopuuhissa ja tarvitsee materiaalia.
Lapinkoiran villa olisi tuohon tarkoitukseen varmastii mitä mahtavinta. Niinpä olen nyt ripustellut Wiiman villavaa  orapihlaja-aitamme oksanväleihin toivoen että sieltä ne pumpulitukot löytäisivät etsijänsä.

Tervetuloa takaisin linnut ja kesä!




Sitten onkin kiva taas köllötellä kun on hieman saatu asustusta kevennettyä :)
(joskaan Wiiman turkki ei ole kyllä paksuimmasta päästä lappalaisturkkeja vaan kevyempi sporttimuoto,
mutta on sillä talvipakkasissa hyvin tarjettu)


6 kommenttia:

  1. Linnut ovat varmasti mielissään! Näppärästi ne tuntuvat tällaiset aarreaitat löytävän käyttöönsä - mikäpä olisi mukavampi ja lämpöisempi pesänpehmike kuin lappalaisen karva. :)

    VastaaPoista
  2. Voi kun suloinen tapa käyttää karvat!
    Mulla on yksi pieni peitto, jonka olen virkamnut langasta, jossa on puolet lammasta ja puolet villakoiraa. Ystäväni säästää aina isovillakoirastaan parturoimansa karvat ja lähettää ne sitten kehrättäviksi.
    Harjaamalla irtoava karvahan ontuollaista ihanan pehmeää, niin kuin puun oksalta voidaan nähdä. :) Kissan harjaamisesta tulee paljon pienempi määrä. Ihan jokin aika sitten vasta aloin tehdä niin, että otan karvan harjasta ja pyörittelen siitä käsien välissä tiukan pallon. Se näyttää ihan huovutetulta pikku pallolta. Niitä on nyt muutama, saa nähdä mitä niistä syntyy. :)

    VastaaPoista
  3. Minä juuri harjailin Maurista taas puolikkaan ämpärillisen villaa irti. Jestas kuinka sitä voikaan riittää! Maurikin kun on paimensukuinen niin se NÄYTTÄÄ siltä kuin turkkia ei olisi paljon, mutta.. kyllä sitä tuossa pojassa kuitenkin riittää! :)

    Talvella ovat saaneet olla Tahvon kanssa paljon pihalla ja Mauri viihtyy todella hyvin vaikka ulkona olisi se -25'c joten kyllä sille on kunnon pohjavillat ainakin tulleet! :)

    VastaaPoista
  4. Heipähei! Ja kiitos kivoista kommenteista. Toivon tosiaan että villat kelpaisivat eikä tipuliinit kavahtaisi koiran haj...eikun tuoksua :)

    Sirpa; jännittävää tuo sinun palloprojektisi, että mitä siitä sitten loppujen lopuksi taiot - jotain hienoa tietenkin, sen tiedän. Jään odottelemaan tuloksia :) Ja jännältä kuulostaa pikku peittosikin koiran ja lampaan villoista - ja villakoiran karvahan onkin erilaatuista ja -väristä kuin tällainen pohjavillakarva, tuo varmaan kivat nyanssit villan joukossa.
    Ehkä mäkin joskus innostun kehräyttämään :)

    Marika; juu, Wiimallakin kevyehkö turkki lappalaiseksi, kun sitä silmämääräisesti katsoo, mutta annas olla kun otat harjausvälineet käteesi ja alat työstää niin kyllä irtoaa :)
    Wiimakin viihtyy ulkona pihalla ja se kyllä lienee niitä pohjavilloja lisännyt.

    VastaaPoista
  5. Jos joskus innostut säilömään villoja, niin muista tehdä se paperipussiin. :) Muovi haurastuttaa karvoja.

    VastaaPoista
  6. Hyvä vinkki, kiitos! Haurastumisvaikutusta en olisi osannut ajatella, mutta muutoin tulee mieleen että muoviumpiossa voisi hyvinkin pilaantuakin, kun onhan se kuitnekin orgaanista ainetta.
    Eipä silti, olisin hyvinkin voinut ilman tätä vinkkiä tulla taltioineeksi vaikka muovipussiin. Vaikka tänä talvena en taida taltioida ainakaan vaan annan lintusten nauttia tuosta uusiutuvasta luonnonvarasta :)

    VastaaPoista

Tulen hurrrjan iloiseksi kommentistasi! Terv Wiima