sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Paha paha flexi

Eilen lauantana oli eka kerta kun tein Wiiman kanssa lenkin flexiä käyttäen. Olin jo itse asiassa unohtanut, että meillä edes on sellainen. Tulin nimittäin sen hankkineeksi jo ennen Wiiman tuloa perheeseen, aikana jolloin meillä vieraili hoitokoiramme Rölli, borderterrieri. Rölliä ulkoilutin siinä paljonkin.

Wiiman tultua kuitenkin unohdin koko flexin, osittain tarkoituksella, sillä oli tärkeää saada typykkä oppimaan hihnassa kulkeminen. Flexi kun ei ole sihen tarkoitukseen oikein sopiva, siinä on esimerkiksi pieni veto koko ajan ja koira oppii sietämään vetoa. Oma päämääräni kun kuitenkin hihnalenkeillä on, ettei vetoa olisi. Koiran hallittavuus ei tietenkään myöskään ole samaa luokkaa kuin hihnan kanssa, ainakaan jos flexiä käytetään koko mitassaan ja koira huitelee 25 metrin päässä ihmisestään. Yleisönpalstoja ja vaikka facebook-kirjoituksia kun lueskeleepi, niin nuo flexit taitavatkin olla lähtöisin itse 'Peevelistä', niin paljon vahinkoja niitä käytettäessä sattuu juuri edellä mainituista seikoista johtuen.

Eilen lenkille lähtiessämme bongasinkin kuitenkin tuon peevelinlaitteen flexin hyllyssä ja päätin kokeilla sitä. Puin Wiimalle pannan sijasta valjaat, sillä valjaissa ollessaan sillä saa olla vähän vetoa, niitä käytetään Wiimalla myös esim pyöräillessä ja lampaillakin ollessa. Eikä sitten tuntuisi ikävältä pikkutypykän kurkussakaan se flexin veto.
Lenkkimme suuntautui hiljaisille hiekkateille, osittaista metsänpätkääkin, joskin myös autoteitäkin ja sinne maastoon tuo venyvä talutusväline sopi vallan mainiosti. Wiima sai huidella oman halunsa mukaan vähän laajemmaltikin nenä maassa, välillä jäädä nuuskuttelemaan ilman että minun piti pysähdellä tai olla käskemässä sitä jatkamaan. Flexi olikin aivan sopiva tuollaiseen käyttöön! Wiima oli selvästi aluksi vähän ihmeissään kun saikin vetää etäisyyttä minuun, mutta kun se hoksasi leikin juonen, sekin tuntui nauttivan "vapaudestaan". Vapaaksi en sitä kuitenkaan tuolla lenkillä uskaltanut päästää, mahdollisten autojen ja reitillä vastaantulleiden muiden koiranulkoiluttajien vuoksi.

Tuli tietty taas Wiiman lisäksi ulkoilutettua myös kameraa ja muutama kuva lauantain lenkiltä:

Wiima flexissään. Takana aukeaa golfkenttä, jonka läpi kulkevaa hiekkatietä patikoimme

Golfkentällä oli liikettä tänä kauniina syyslauantaina




^ ja ^^ ja ^^^ ; kauniita tienvarsinäkymiä matkan varrelta




 "Onx näin hyvä?"

"Entä näin?"

"Ääh, en mä jaksa enää, onx pakko?"

 "Plääh sulle ja sun kameralles!"

 "No okei, kerran vielä, yksi kuva, ja sitten tälle likalle riitti! Kiitos ja hei!"

8 kommenttia:

  1. Ihania kuvia jälleen kerran! Nuo ranta- ja saarimaisemat ovat niin kauniita, etenkin kun on muutenkin kaunista syksyistä väriä luonnossa.

    Meillä on aina kausiluontoisesti flexi käytössä, nyt ollaan taas kesän jäljiltä menty ihan perushihnassa. Lähinnä sen takia nyt on flexin käyttö jäänyt, kun Lupu unohti maaseudulla mummolassa lomaillessaan hihnakäyttäytymisen täysin (viikon-pari se jopa ärisi melkeinpä kaikille vastaantuleville koirille, onneksi siitä tavasta kuitenkin pääsi nopea(hko)sti eroon).

    Meillä taitaa olla niin, että isäntä tykkää enemmän käyttää flexiä, minä taas hihnaa. Flexin kanssa pitää kuitenkin olla ajatus enemmän touhussa mukana, ja minä tykkään haahuilla ulkona omissa ajatuksissani - niin paljon kuin se nyt koiran mukana ollessa on mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kävi kanssa niin että kesäloman jälkeen piti tyttelille vähän muistutella hihnakäytöstapoja. Taisin itse kesällä vähän lepsutella ja sitten Wiima kulki paljon vapaana. Mutta äkkiä ne taidot sitten palautuivat kun vähän itsekin ryhdistäydyin :)
      Mukavaa syksyä Lupulle perheineen!

      Poista
  2. Taisit varmaan tarkoituksella liioitella tuosta 25:stä metristä, kun pisin fleksihän (ainakin mitä itse tiedän) on 8m :), mutta meilläkin on fleksin käyttö jäänyt vähiin sen jälkeen, kun koiria on useampi kuin yksi. Yhden kanssa on tosi kätevä remmilenkeillä, ei tietty missään taajamassa, jos on paljon muutakin väkeä, mutta näin harvemmin asutuilla lenkkireitellä, joissa ei kuitenkaan voi vapaaksi päästää. Kahden (kolmesta puhumattakaan) koiran kanssa taas fleksin hallinta on hankalaa, jonka vuoksi nykyään yksilölenkkejä lukuunottamatta käytössä on remmit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, Aliel. En kyllä tahallani hauskuuttanut vaan kirjoittaessani koitin hätäpäissäni miettiä että mitenköhän pitkä se flexi oikein on ja jostain selkärangasta tuo lukema tuli. Tajuan nyt että sepäs vasta olisikin aikamoinen välimatka =D
      Hyvä kun oikaisit. Taidan oikaista tekstiinkin.
      Ja joo, en todellakaan aio luopua tuosta flexistä nyt kun ymmärsin miten kätevä se oli juuri tuollaisessa maastossa! :)
      Itse käsiosa se muovinen plötti kaipaisi kyllä tuotekehitystä, niin kömpelö se on - kolmen koiran kanssa kuten sulla flexit olisikin aika haasteellista :)

      Poista
  3. Mä käytin Saivalla yhteen aikaan aika paljonkin flexiä, juurikin sen takia kun siinä koira sai enemmän vapauksia, mutta oli samalla myös hallinnassa. Nyt kun on pentu, niin flexiä on tullut käytettyä lähinnä vain silloin, kun Hilpaa uskallan pitää vapaana, mutta riistaviettisempää Saivaa en. Sitten kun Hilpalla on hihnakäytös kunnossa (oppii sanan "kierrä" esimerkiksi..), niin mahdollisesti voisin aatella käyttäväni molemmilla flexiä tietyissä paikoissa lenkkeillessä. Mutta pointti siis se, että flexi ei ole Peevelin keksintö, mikäli sikäli sitä osaa käyttää. ;)

    Kauniita kuvia taas! Syksy on niin ihanaa aikaa. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että pidit kuvista, kiitos :) Syksy on erinomaisen ihanaa!
      Joo, itsekin tuli tässä oivallettua ettei flexi olekaan hassumpi ja on paljon mainettaan kätevämpi. Ja tosiaan tuon aiemman hoitokoiran kanssa sitä usein käytinkin, mutta Wiiman kanssa keskityin vaan niin siihen hihnassa kulun opettelemiseen ja sitten jo koko flexin unohdinkin.
      Flexin paha maine kai johtuukin juuri siitä ettei ole sitä hihnakäytöstä opeteltu ennen flexin käyttöönottamista.

      Poista
  4. fina foton! vi ha inte ens ett flexi, sku vara intressant att prova det med Udo.

    VastaaPoista
  5. Hej Iika. Jo, det var ju inte något dumt alls med flexi. Bara man inte söker sig på såna ställen där är livlig trafik, då är säkert en vanlig koppel bäst. Men såna tysta sandvägar osv så var den jätte bra då hunden hade lite frihet att lukta vad och var den ville.
    Ha en trevlig höst! =)

    VastaaPoista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku