sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Savojärven kierros

Lauantaina pyhäinpäivän aamuna saimme päähämme lähteä patikoimaan. Keli oli - noh jos ei ihan kaunis kuin morsian, mutta eipä ainakaan satanut. Mietimme hetken mihin suuntaisimme, mutta sitten muistin lapinkoirien aluekerhon yhteydessä olleen puhetta Savojärven kierroksesta (LINKKI), ja niinpä käänsimme auton nokan kohti Kurjenrahkan kansallispuistoa ja Savojärveä katsomaan millaisesta paikasta oikein oli kyse.


Savojärven kierros on n 6-7 km. Virallinen tieto sanoo että 6 km, oma gepsimme sanoi että 7 km, mutta ainakin osa tuosta lisäkilometrista tuli pienistä lisäpyrähdyksistä pois poluilta.


Patikkareitti on lähes kokonaan pitkospuin päällystetty. Osittain jopa noin ylellisen leveästi kuin yllä, mutta suurimmalti osin kahdella lankulla kuten kuvassa alla. Johtuen kapeasta kulkuväylästä, kannattaa kiinnittää huomiota mihin astuu, nimittäin josko astut viereen saattaa jalkasi upota suonsilmäkkeeseen, lammikkoon, polvea myöten. Joten kielikeskellä suuta oli päivän sana. Paikka paikoin märästä kelistä johtuen lankut olivat myös hieman liukkaat, joten käveleminen meni vielä varovaisemmaksi.

Ihan koko reittiä ei ollut päällystetty. Siltä osin kuin päällyste puuttui, oltiin pääsääntöisesti metsässä, ja maastossa oli paljon pinnalla kiemurtelevia juuria. Eli reitti on mielestäni tavalliselle, normaalikuntoiselle ihmiselle varsin sopiva, myös pieniä lapsiakin näimme, mutta ihan huonojalkaisten ei kannattane testata, tai ainakin varata kierrokseen kunnolla aikaa.







Välillä kuljimme syvällä Rölli-metsän siimeksessä.




Niin, ja kun reitin nimi on Savojärven kierros, niin onhan siellä tietty se järvikin. Maisemat olisi olleet varmasti vielä hienommat jos taivas olisi ollut kirkas ja olisimme nähneet vaikkapa auringonlaskun. Mutta oli se nättiä näinkin.



^ Ja tietenkin myös Wiima piti kuvata Savojärven maisemissa :)

Aikaa reitin kiertämiseen meillä meni kolmisen tuntia. Ehkä vähän enemmänkin. Reitin kyllä kiertää allekin kolmessa tunnissa, mutta me pysähtelimme aika lailla valokuvaamaan ja katselemaan, grillasimme makkarat sekä haimmepa parit geokätkötkin, joita maastossa löytyi.




Tämä reipas ulkoilija oli basset griffoni, jonka perhe oli samaan aikaan grillaamassa kanssamme.
Heidän grillauksensa ne vasta hyvää tuoksua levittivät, sillä heillä oli makkaran lisäksi mukana pullataikinaa, jota he kepin ympärille kieputettuna grillasivat. Olis maistunut meillekin :)
Vaikka kyllä oli makkarakin sinapin kera ihan gurmeeta tuolla ulkona syötynä!
Grillimaja oli noin puolessavälissä matkaa ns Rantapihalla. Läheisyydessä oli myös kioski, mutta nyt se oli kiinni.

Alla oleva laiturikuva on otettu Rantapihan läheisyydessä olevalta rannalta. Rannalla oli myös sauna, josta luin kotiin tultua että se on vuokrattavissa. Mutta joku muu jo tiesi tämän entuudestaan, sillä kun kuljimme tuosta ohi ja otimme muutaman valokuvan tuossa laiturilla, niin saunasta tuli ihana savun haju. Sitten meidän pitikin jo väistää, sillä saunonut pariskunta oli tulossa pulahdukselle - pukeutuneena muuten ihan aatamin ja eevan asuihin, sen kummemmin häpeilemättä.
Ajattelin että tällaista voi olla vain Suomessa :)



^ Paikka paikoin oli aika märkää, mutta vesi ei ollut missään vaiheessa noussut pitkospuiden päälle, joten selvisimme ihan kuivin jaloin. Tietysti se edellytti että tuli itse pysyttyä pitkospuilla, mutta me onnistuimme - Wiimaa myöten, joka sekin sipsutti nätisti puilla, paitsi välillä piti nuuskutella jotain vähän tarkemmin ja silloin ei neiti välittänyt vaikka varpaat vähän kastuivatkin.


^ Reitti oli erinomaisesti merkitty, punaisin merkein.

Ja kas, tähän aikaan vuodesta tulee pimeä varsin aikaisin ja vähän yllättäin, kuten saimme reitin lopussa huomata.
Alla omakuvani pimeän tultua! Ei voi kuin todeta että onpa isännän taskulampussa hyvä teho ja että olipa hän fiksu ottaessaan sen reissulle mukaan! :)
Onneksi meillä oli enää mutama sata metriä parkkipaikalle!

 

 Juuri nyt ei tule mieleen mikä olisi parempi tapa viettää vapaapäivä kuin perheen kanssa
luonnon keskellä ulkoillen!
Tänne on mentävä toistekin, ehkä esim aurinkoisena päivänä alkukesästä, jolloin tupasvilla on kukkinut ja pumpulipallot korvaavat kukinnan!



10 kommenttia:

  1. Mukavan näköinen patikointireissu ollut! :) Harmi, että tämä syksy taitaa nyt olla sateisempi ja muutenkin pilvisempi mitä viime vuonna. Meilläkin oli tämän vuoden osalta suunnitelmissa lähteä telttailemaan johonkin kansallispuistoon, mutta se nyt sitten vissiin jäi. Ehkä sitten ensi vuonna, mikäli ei laiskistuta entisestään...

    Ai niin, ja pitikin tuohon pevisa-postaukseen kommentoida, mutta unohdin näköjään. Eli isännältä terveiset, että onpa upean värinen koira kultaisine kauluksineen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jenna! Kiitos mukavasta viestistä!
      Ai teillä on ollut tapana telttailla, eli peräti yöpyä tällaisilla maastoretkillä? Sitä me emme ole tehneet, joskin se ajatus on joskus pyörinyt mielessä - niin kivalta näyttää tuollaiset esim laavupaikat tuolla luonnossa, ja telttahan olisi tietenkin myös hieno juttu (ainakin ötököiltä turvassa :) ) Mutta ei tuonne sateeseen kyllä oikein viitsi mennä. Joskin tuo patikointi sujui pitkospuden ansiosta ihan hienosti, mutta maasto oli kyllä kovin märkää yöpymistä ajatellen. Nytkin vihmoo ikkunaa niin että hippulat vinkuu.

      Wiima kiittää ulkonäkökehuista! Ja terveisiä isännälle :)
      Mutta onhan nämä lappalaiset ihan ihanan näköisiä jok'ikinen - koko ajan valokuvia katsellessa näkee toinen toistaan ihanampia värityksiä!
      Lupullakin on tuollainen upea villieläin-susiväritys, ettei aina tiedä että Lupuko siellä teidän kuvissa kököttää vai onko sittenkin susihukkanen, mutta Lupun ystävälliset kasvot kyllä nopeasti paljastavat :)

      Poista
    2. Hei taas!
      Kyllä, etenkin tuossa pari-kolme vuotta sitten tuli enemmänkin telttailua harrastettua. Toivottavasti ensi vuonna pääsisi tosiaan edes kerran telttailemaan, etenkin juuri Turun seutu kiinnostaisi niin voisi samalla reissulla hoitaa alta pois osan siitä Kuhankuonon geokätkö-trailistakin.

      Olen samaa mieltä tuon susimaisuuden kanssa - muidenkin lappalaisten osalta, kuin Lupun, vaikka väritys ei ihan täyttä sutta olisikaan. Nämä taitavatkin olla sellaisia iloisia minisusia. :)

      Poista
  2. Miksi kuvat eivät näy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi =)
      Kuvat näkyvät kyllä, tsekkasin vielä toisella selaimellakin, katsotko uudelleen?
      Mutta mukavaa kun ilmoitit asiasta, haluan kovin mielelläni tietää, mikäli sivu alkaisi tehdä moisia temppuja :)

      Hyvää päivänjatkoa!

      Poista
  3. Hei taas!
    Vika oli koneessani tai lähinnä uuden palomuurin asetuksissa. Nyt näkyy hienot valokuvasi ja viikon päästä lähden itse noihin samoihin maisemiin tästä lähipitäjästä :)
    Hyvät Pääsiäisenpyhien jatkot sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että propleema ratkesi!
      Ja kivaa vaellusta! Keväinen Savojärvi onkin varmasti hieno kokemus kun luonto on vasta heräämässä =)

      Poista
  4. Kiitos kiitos! Kuhankuonossa on tullut vuosia takaperin paljonkin käytyä, mutta tuo uusi reitti on tutustumatta. Otan kanssa kameran mukaan, tiedä vaikka sisiliskoja näkyisi :)
    Jos vaan luontoilu kiinnostaa, niin suosittelen sulle koira kanssa tätä aluetta: http://www.paimio.fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/luontokohteet/muut_luontokohteet/paimion_luontopolku

    VastaaPoista
  5. Heippa! Ja kiitos vinkistä! Lähiseutujen patikkakohdevinkit otetaan kiitollisuudella vastaan! :)
    Kiva nähdä uusia paikkoja, mutta kuitenkin pysytellä sopivan ajomatkan päässä kotikolosta.
    Kivaa patikkakesää sinulle =)

    VastaaPoista
  6. Moi! Kiitos, sitä samaa sulle!
    (Tänään Kuhankuonossa ei näkynyt kuin miljoona sammakkoa ja yksi kyy, muuten oli siis tosi hiljaista)

    VastaaPoista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku