lauantai 18. tammikuuta 2014

Winter Dog Show, Turku

Wiima piipahti tänään lauantaina 18.1.2014 eka kertaa elämässään näyttelykehässä Turun International Winter Dog Showssa. En varsinaisesti ole kovin innostunut näyttelyistä, mutta pitihän minun mennä koittamaan kun näyttely kerran tuotiin kotiovelle Turkuun. Lisäksi halusin saada Wiimasta rakennearvostelun - minulla oli oma käsitys sen rakenteesta, plussista ja miinuksista, mutta koska olen varsin aloittelija vielä koiran rakenteen arvioinnissa, niin halusin kuulla mitä mieltä olisi näyttelytuomari. Niin, ja olihan minulla kolmaskin syy - näyttelyssä on tuhansia koiria ja tuhansia ihmisiä, joten siellä joukossa oleminen on hyvää tapakasvatusta.

Tuomari Harri Lehkonen antoi Wiimalle arvosanaksi H:n. Olin arvosanaan ihan tyytyväinen, T:tä olin etukäteen arvellut (onhan Wiima paimensukuisena pitkäselkäisenä ja matalahäntäisenä varsin erinäköinen kuin suomenlapinkoiran rotumääritelmä). Wiima sai seuraavan arvion, olin siihenkin tyytyväinen, sillä se on mielestäni kovin totuuden mukainen:
"Hyvänkokoinen, mutta hieman pitkärunkoinen narttu. Feminiininen pää, hieman leveäasentoiset korvat. Hyvä etuosa, hieman liikaa laskeva lantio ja matala hännänkiinnitys. Hieman löysäkaarinen häntä. Taka-askel jää rungon alle. Vielä hieman lyhyt turkki, mikä voisi olla karkeampi. Miellyttävä luonne!"

Wiiman arvostelussa oli siis sekä kehuja että huomautuksia. Huomautuksista pitkärunkoisuus ja hännän kiinnitys sekä 'löysäkaarisuus' ovat paimensukuisen lapinkoiran tyyppipiirteitä, eivät (terveydellisiä, rakenteellisia) vikoja, vaikka eivät täsmääkään rotumääritelmään.
Huomautukset Wiiman turkista, pituudesta ja laadusta, sekä huomautukset lantiosta ja lyhyestä taka-askeleesta taasen ovat vikoja, koska jos niitä peilaa Wiiman rodun käyttötarkotukseen, poropaimennukseen tuntureilla, niin niistä olisi sille haittaa.
Wiiman turkki on lyhyehkö aina, mutta nyt se ei ole syksyn juoksuihin liittyneen 'sulkasadon' jälkeen vielä oikein päässyt lopulliseen muotoonsa. Saattaa liittyä lämpimään syksyynkin.
Ikävin kommentti oli tuo luustoon liittyvä (lantio ja askel), vaikka sitä jo ennakoin, sillä olin arvellutkin että Wiiman takakulmauksissa olisi hieman toivomista.

Joten arvostelu ei yllättänyt, eikä mitään jäänyt hampaankoloon, sillä olen itse kaikesta todetusta samaa mieltä. Vaikka tietenkin arvosanan H olisi voinut muuttaa arvosanaksi MP, eli MaailmanParas, sillä sellainen Wiima on <3



^ arvosteluluokka Nuorten luokka, nartut (me ollaan äärimmäisenä oikealla)

Tuomari piippailee lelulla, niin että siitä kiinnostuu Wiima sekä katsojana sylissä kököttänyt russeli :)

Ei löytynyt Wiiman suusta hammaspeikkoja ja kaikki hampaatkin olivat tallella.




Tuomarilla oli myös vinkulelu mukana ja taas sitä piippailtiin! Sekös ilostutti Wimpsahdusta :)

Tavattiin kehän laidalla myös tutut Eewi eli Nättinuttu emäntineen. Eewi on nätti ja miellyttävän oloinen koira. Joten jäi harmittamaan, että tuomaroinnissa se joutui kärsimään brindlemerkeistä, joita sillä on tassuissa ja nenunpäässä. Suomenlapinkoiran rotumääritelmän tulkintaohjeessa lukee etteivät värit brindle ja mantteli ole toivottavia. Minusta ajatus siitä, että niin mitätön asia kuin väri (tai hännän asento tms ulkonäköseikka) tekisi koirasta virheellisen, on käsittämätön ja tyhmä, enkä ymmärrä moisen rajoituksen perustetta. Ja etenkin kun brindleväri on mielestäni kiva väri ja Eewi-tyttö on kovin nätti koira!

Eewi (Nättinuttu)


Dimolin Xanniina
Kehän laidalla seisessämme ihastuin myös pieneen mustaan kaunokaiseen. Tulin ihastelleeksi neitiä myös hänen omistajalleen ja sain tietää, että kyseessä oli neitokainen nimeltään Dimolin Xanniina.
Se oli sitten nätti ja tuntui palvovan omistajaansa yli kaiken :)

Mutta, sellainen siis oli eka näyttelykäyntimme. Wiima ei ollut kauhean innostunut puuhasta. Se oli selvästi vähän hämmentynyt tungoksesta ja hallin kaikuäänistä. Mutta mitä pitemmälle päivä eteni, sitä coolimpi oli Wiima =)  Kyllä me varmaan joskus vielä näyttelyihinkin eksytään, se oli ihan hauskaa ajanviettoa!  =)

****
Ai niin, uutinen: lupauduin toiseksi vetäjäksi Lounais-Suomen paimensukuisten aluekerholle. Meitä vetäjiä on kaksi, niin saimme vähän jaettua tehtäviä. Vetäjäkaverillani on oma koirakoulu, joten saamme nauttia hänen kursseistaan vastedeskin, kun taas itse vastaan mm kerhon nettisivusta (http://lspaimensukuiset.blogspot.fi/), kerhon yhteyksistä Reviiri-lehteen (paimensukuisen lapinkoiran seuran julkaisu) sekä järjestän tapahtumia vetokaverini kanssa.
Kivaa tiedossa siis!

(edit, lisäsin pari valokuvaa tekstin joukkoon)

7 kommenttia:

  1. Mä oon ymmärtänyt, että brindle ja mantteliväritys tulee lapinkoiriin vierasperäisistä kantaisistä ja sen takia ne eivät ole toivottavia, esim. manttelivärisiä rotujahan ei ole montaa, yleisimmät taitaa olla sakemannit, belgianpaimenet yms. Eivät siis ole rodun alkuperäisiä, omia värejä ja siksi niitä ei suosita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Joo, jotain sellaista siinä varmaan takana piilee. Ja itse asiassa tuosta manttelikuviosta olen tuollaista jostain lukenutkin.
      Mutta en brindlestä. Brindlestä väristä joku lappalaisharrastaja tiesi, että saamenkielessä on ollut jopa oma sana brindletassuiselle paimenelle, joten siksikin sen rajaaminen kummastuttaa, mutta asian takana on varmaan joku oikea peruste, joka olisi kiva tietää. Omituista, ettei perusteet näy missään - tai ainakaan missään mistä itse keksisin asiaa kurkistella.

      Poista
  2. Onnittelut Wiimalle näyttely-debyytistä :D Tehän saitte oikein mukavan arvion!! Ja tosiaan varmasti roppakaupalla kokemusta ja häiriötreeniä! Taisi olla neiti väsynyt eilisen jälkeen? ;)

    VastaaPoista
  3. Heippa ja kiitos onnitteluista! :) Vähän huumorimielellä sinne lähdettiin katsomaan millaista touhu on, ja tosiaan tuon rakennearvion perässä. Ihan Wiiman näköinen arvio tuli, nuo puutteeksi luettavat turkki ja askellus (takakulmaukset) oli tiedossa tai arveluissa.
    Joskin mun silmään nuo Wiiman takakulmaukset on kehittyneet parempaan suuntaan - olisi kiva tietää, milloin koira on niiden osalta ns valmis, ehkä se tosin nyt jo on =)

    Ihan hauskaa ajanviettoa tuollainenkin päivä, että ehkä mennään joskus toistekin, etenkin jos ulkonäyttely osuu lähistölle :)

    Mukavia pakkaskelejä teidän tytöille ja sinulle tietty myös! :)

    VastaaPoista
  4. Meillä on uusi blogi, tervetuloa ☺
    http://riemuloikanblogi.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  5. Hei, satuinpa vahingossa tänne. Olen siis tuo Dimolin Xanniinan eli Elman omistaja ja mieltä kyllä lämmitti kauniit sanasi superkoirastani! Kiva löytää näitä muidenkin tuloksia, kun näyttelypäivä meni vähän omaan keskittyessä. Mekin saatiin H ja koiran näköinen arvostelu (erittäin kevytrakenteinen -teemalla:D). Ennenkaikkea olin tyytyväinen koiran kätyökseen, hermo piti ja hyvin jaksoi tungoksessa, vaikka tuomarin vinkulelu lähinnä ujostuttikin.

    Elmallakin oli nuorempana ahtaammat takaliikkeet, mutta ekojen juoksujen jälkeen ne ovat mielestäni parantuneet tai ainakin normalisoituneet (tuossa vuoden tienoilla). Kasvattaja meinasi, että sillä voi ihan olla selkä kipeäkin juoksujen takia ja se vaikuttaa askellukseen.

    Löysin muuten kuvia näyttelystä myös FB:stä, mutta Wiima ei taida olla näissä:
    https://www.facebook.com/media/set/?set=a.695982297088815.1073741878.579025938784452&type=1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Anna-Maija! Kivaa, että löysit Wiiman sivulle! Oli ihan hauska päivä tuo näyttelypäivä, joskin tuli valittua aika suuri näyttely ensimmäiseksi :)
      Ja hauskinta oli minunkin mielestäni tuo, että koira selvisi koitoksesta hienosti, vaikka on varsin stressaava tilanne, ainakin ensikertalaiselle tai muuten 'näyttelyuransa' alkutaipaleella oleville. Mukavaa toki myös, että arvostelu osui nappiin, eli saattoi tunnistaa oman koiransa arvostelusta, sehän on parasta.

      Kiitos kuvalinkistä! Kurkkasin, mutta me Wimpulan kanssa emme ole mukana, näyttää siltä, että valokuvaajan muistikortti on tullut täyteen juuri NUO -narttujen kohdalla, kun meidän ringistä ei näytä olevan mukana muitakaan. JUN - nartuthan mukana näyttävät kuitnekin olevan.

      Rapsutukset Xanniina-söpöliinille, eli Elmalle, kuten nyt opin. Hän oli tosi nätti, eikä silmä rävähtänytkään sinusta koko aikana :)

      Poista

Tulen hurrrjan iloiseksi kommentistasi! Terv Wiima