tiistai 12. joulukuuta 2017

Pimeitä pallotyyppejä hämärän aikaan

Olen mukana paikallisen koirayhdistyksen toiminnassa ja kävin eilen iltamyöhällä yhdistyksen kentällä palauttamassa sieltä lainaamani tavaran. Nappasin tietty Wimpulan mukaan ja se sai pallon perässä juostessaan vielä pienet iltajuoksut.

Noutoliike on Wiimalle aika uusi taito. Olin joskus yrittänyt sitä sille opettaa, mutta vähän ohimennen enkä riittävällä paneutumisella. Nouto ei ole Wiimalle yhtään luontaista, toki se ilman opettamistakin on palloa tuonut (tai keppiä ja mitä nyt on heiteltykin) silloin kun sitä on huvittanut, mutta siihen ei ole ollut mitään vihjesanaa ja usein olen joutunut hakemaan heittämäni ja noudettavaksi tarkoittamani esineen myös itse arvioituani väärin Wiiman noutofiilikset 😇😏 .

Viime keväänä osallistuimme tokokurssille, tarkoituksenamme uteliaina vain tutustua liikkeisiin, ei varsinaisesti saada siitä uutta vakiharrastusta.
Siltä kurssilta jäi paljon asioita uusina taitoina, harjoiteltavina asioina ja korvan taakse laitettuina. Noutaminen vahvistui tuolla kurssilla alkuvaikeuksien jälkeen. Tosin ei tokoliikkeenä ihan tuon näköisenä kuin filmillä alempana, mutta kurssin jälkeen meidän noudot on enempi tällaisia vapaamuotoisia :) .








**

Ja niinkuin filmiltä ja kuvista huomaa, lunta tulvillaan on raikas talvisää ⛄⛄!
Eilen sitä alkoi tupruttaa ja tällaiseen ihanan lumiseen päivään herättiin tänään:

Kelpo posetus piha-aitauksen edustalla, joka... 

... muuttui tällaiseksi heti kun käänsin selkäni 😄

Arvaatko mikä tämä on? No tietenkin auringonkukkapelto talvisäässä!


Wiima siinä samaisessa auringonkukkapellossa



Ei olisi voinut lomapäivä paremmin sattua! Harmi vaan kun en ehdi viettämään oikein ulkoilupäivää, sillä aika menee huomisten synttärikutsujen leipomuksiin - talon isäntä täyttää vuosia!

PS: ei tämä juttu loppujen lopuksi niin hämärähommia ollutkaan, vaikka otsikko niin väittää. Mutta enpä lähde muuttamaankaan :)




2 kommenttia:

  1. Reipasta vauhtia palautuu pallo! Hauska sattuma muuten, itsekin juuri kuvailin koiria auringonkukkapellolla. :) Ja hieno vaneri-Wiima aitauksen portissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpa tosiaan sattuma, jos tekin olette olleet auringonkukka pellolla kuvailemassa. Tavallisempaa on, että siellä käydään, silloin kun kukat ovat terässä :)

      Kiitos vaneri-Wiima-kehusta! Minäkin tykkään! Muoto oli valmis, mutta värit on tehty Wimpun valokuvan mukaan. Minustakin aika kiva, kun pihalle kurkatessa näkyy kenen aita siinä kulkee :)

      Poista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku