maanantai 30. joulukuuta 2019

Testikoira testaa ja ulkoilee

Wiima-rassukka on tänä jouluna joutunut psykologisten käytöstestieni kohteeksi. Kovin tieteellisiä ne eivät ole olleet, mutta sitäkin hauskempia :) . Idean sain erilaisista postauksista, joita FB:ssä pyörii, ja joulun pyhinä innostuin niitä itsekin Wiiman kanssa testaamaan.

Ensiksikin kiinnosti nähdä, miten ahne onkaan meillä asuva lapinkoira. Etukäteen olisin määritellyt, että neiti on aika ahne - ruoka maistuu, mutta ei kylläkään toisaalta mitkä tahansa ruokalajit.

Tarjoilin Wiimalle tällaisen maistelumenun:
Ylärivi: kukkakaali, maksapasteija, mustaherukkahyytelö
Keskirivi: sitruunapesto, makaroni, etikkapunajuuri (hieman huuhdottuna)
Alarivi: leipäjuusto, pakastemustikat, lihapullan puolikas

Wiima puolestaan tarjoili minulle yllätyksen ja söi laudan tyhjäksi. Nimittäin arvelin, että ainakin etikkapunajuuri olisi jäänyt syömättömänä laudalle kököttämään, eipä jäänyt :D. 

Filmin tallennuksessa kävi pieni vahinko ja loppuosa on jäänyt pois siitä. Olen varmaan vahingossa painanut nauhoituksen pois kun seurasin koiran puuhia. Mikä on kylläkin harmi, sillä loppuun sisältyi jonkin verran tuota tuijotusta ja tuumailua :D  Ehkäpä minun pitäisi rakentaa maistelutarjotin uudelleen ja tehdä filmi nro 2, niin mahtuisi koko syöminki filmille.

Sitruunapeston ja mustaviinimarjahyytelön maistuvuudesta en osannut arvella etukäteen suuntaan enkä toiseen, mutta pesto maistui Wiimalle jo puolessa välissä, hyytelö meni juuri ennen mustikoita, jotka mustikat siis jäivät ällöinä viimeisiksi. Hyytelönkin nuolaisu aiheutti ruokailijassa pientä hämmennystä, joka tuijotuksena filmillä näkyy. Mustikoiden ällöys sen sijaan on vähän hassua, kun mulla on ollut tapana tarjota (pakaste- )mustikkaa Wiiman ruuassa aina toisinaan ja Wiima kyllä syö niitä kesällä suoraan pensaastakin. Pakastemustikat on vissiin ihan eri juttu :) . 


Jännä ylläri oli myös, että kukkakaali upposi jo kakkosena, hyvähyvä, kasvikset ovat terveellisiä! Kukkakaali tosin kuuluukin usein menuun nykyisin, koska sterilisaation jälkeen Wiiman ruokahalu hieman kasvoi ja olen ryhtynyt lisäämään enemmän kasviksia sen ruokaan, jotta vatsa saisi täytettä eikä tarvisi nälkää tuntea. 


Toinen hassu testi, jonka tein, koskee herkutteluhammasharjoja, jollaisia ostin pikkupussin jouluksi. Olen joka kerta laittanut tarjolle punaisen ja vihreän harjan, ja näköjään on punainen säännönmukaisempi vihreää houkuttelevampi. Mitään käsitystä ei ole niiden mauista (tietty pitäisi olla kun niitä koiralleni syötän), mutta ei taida olla niin, että punainen on liha ja vihreä on vege, vaikka koiran käytöksestä voisi niin päätellä.





Muita testejä ei Wiimalle sitten olekaan ehditty tekemään, mutta olihan niitänyt jo tässäkin. Nämä ovat siinä mielessä kivoja testejä, että niistä hyötyi myös testattava. Joten arvelen ja toivon, että Wiiman mielestä oli ihan kiva olla laboraatiokoirana :)
(Tarkoitus ei ole tehdä pilaa laboratorioeläinten kustannuksella - se on oikeasti vakava asia ja vastustan koe-eläinten käyttöä pääosin kaikessa testauksessa ja toivon, että kaikessa tutkimuksessa missä mahdollista, siirryttäisiin käyttämään eettisempiä, eläimettömiä tutkimusmenetelmiä)

Laboraatiokoiraa on kuitenkin testien lisäksi kiikutettu myös ulkosalla maastossa, ja alla vielä pari kuvaa sellaisilta lenkeiltä. 



Oli ihan syksyistä, tai ehkä jopa ihan keväistä, koska näin myös pajunkissoja!

Meillä on sadellut niin paljon vettä, että tuo valoilmiö oli tavattoman tervetullut vieras!






Wiiman vuodentakaisen sterilisaation jälkeen huomasin ihan muutamassa kuukaudessa eron villahousujen runsauteen, mutta viime aikoina olen lisäksi pannut merkille tällaisia pitkiä haituvia pään seudulla ja etuosassa, kuten tässä yllä näkyy. Aika hauskat kutrit :) .




Jonkun sortin dialogi kai se tämäkin on 😃? 
Ainakin se edellytys täytyy, että toinen vastaa siihen mitä toinen kysyy - ja lisäksi pääosin tai ylätasolla myös ymmärrämme toisiamme, vaikkei kielemme olekaan sama. 

Laitan vielä yhden videon - tulipas videoita tähän postaukseen - mutta en olekaan pitkään aikaan tullut heittäneeksi kiveä jäälle, nyt tein sen ja miten kiva ääni siitä tulikaan. Ihan kuin avaruudesta :) 



Näiden kumisevien äänisoitantojen myötä, 
toivotamma Hyvää Uutta Vuotta 💟💟💟!











4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Juu, hyviä herkkuja, olisivat maistuneet itsellenikn - jotkut jopa paremmin kuin koiralle :) .

      Poista
  2. Tuollainen maistelutesti olisikin hauska tehdä. :) Uskoisin mäyräkoirien syövän kaiken. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, koitapas :) , voivat myös yllättää. Kuten itse yllätyin juuri siitä, että Wiima lopuksi söi kaiken :D .

      Poista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku