tag:blogger.com,1999:blog-701744770222832788.post5357236454081828882..comments2024-02-25T10:21:44.595+02:00Comments on Lapinkoirat Wiima ja Tihku: Seuraamisen työkalujamme - imutus, 1-2-3, tarjoilu, ja mitä niitä nyt on..Terhihttp://www.blogger.com/profile/16565351875187151421noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-701744770222832788.post-2047112175484261302021-10-11T13:21:50.999+03:002021-10-11T13:21:50.999+03:00Tekstistäni yllä huomaa, etten lukenut sitä läpi e...Tekstistäni yllä huomaa, etten lukenut sitä läpi ennen lähetystä. Näen siellä kirjoitusvirheitä ja muita töppäyksiä, mutta päätin jättää sen tuollaiseksi, kun muokkaamaan ei pääse ja kyllä tuota sentään lukemaan pystyy😊.Terhihttps://www.blogger.com/profile/16565351875187151421noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-701744770222832788.post-7209733539306749552021-10-11T13:19:24.505+03:002021-10-11T13:19:24.505+03:00Hei Jenny! Pahoittelut! Näinkun viestisi tuli, mut...Hei Jenny! Pahoittelut! Näinkun viestisi tuli, mutta kun en heti ehtinyt vastata, niin unohtui. <br />Mä kanssa Wiiman kanssa siirryin hyvin nopeasti tuohon palkkaamiseen oikeasta paikasta ja se oli Wiimalle hyvin toimiva tapa. Sekä itse tykkään kanssa tuosta tyylistä, sillä koira joutuu vähän ajattelemaan siinä itsekin = tehokkaampaa. <br /><br />Tihkulle tämä ei toimi. Tai nyt puhun potaskaa - välillä toimii, eli hän kyllä tietää mitä häneltä toivon, mutta jotenkin hän arvottaa nuo ympäröivän maailman ihmeet useimmiten edelle.<br />Tuo 1-2-3 -systeemi on kuitnekin tuonut meitä lähemmäs tätä tarjolua, koska en joudu imuttamaan, ja ilmeisesti tuo ääneen laskeminen tuo jotain jännitystä Tihkulle, että kohta tulee se kolmonen = herkku.<br /><br />Kummallista miten erilaisia koirat ovat. Mutta kuten sanot, tarjoilu on hyvä tapa oppia, ja siihen suuntaan koitan meidänkin koulutuksia hioa. <br /><br />Nyt on ollut vähän paussia rallyssa kun alkeiskurssi päättyi ja vakivuorot ei ole vielä alkaneet, niin seuruutreenitkin on muutamaa kertaa lukuunottamatta olleet vähän väliajalla. Tässä on kyllä ryhdistäydyttävä taas!Terhihttps://www.blogger.com/profile/16565351875187151421noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-701744770222832788.post-9828988534196516262021-09-30T10:53:43.100+03:002021-09-30T10:53:43.100+03:00Ai hyvää päivää, oli vähän ongelmia kommentin lähe...Ai hyvää päivää, oli vähän ongelmia kommentin lähetyksessä ja nyt se tuli näköjään kolmesti :DJennyhttps://www.blogger.com/profile/08310776875647819153noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-701744770222832788.post-73970291578809131122021-09-30T10:51:23.148+03:002021-09-30T10:51:23.148+03:00Seuraamisen opettamisesta luen kyllä aina mielellä...Seuraamisen opettamisesta luen kyllä aina mielellään, se on viisi vuotiaan Savunkin kanssa alati hiottava ja viilattava liike :D Ja muistan, miten vaikeaa sitä oli ylipäänsä saada alkuun. Silloin kun seuraaminen meillä onnistuu, niin oon siihen tosi tyytyväinen, mutta pitkillä pätkillä kontakti vähän rakoilee tai muuten tulee takkuamista. Tokoleirillä toisteltiin "vahvisteen laatu/koiran motivaatio" ja "vahvistetiheys" merkityksiä. Sitä saadaan mitä vahvistetaan jne, mutta jotenkin vaikea saada käytäntöön :D<br /><br />Mä olen itse opettanut seuraamisen pääasiassa tarjoamisen kautta ja käyttänyt sekä lelua että namia palkkana. Nuoren koiran kanssa tekisin just noin että palkkaisin oikeasta sijainnista ja kontaktista ja odottaisin aina uutta tarjousta. Jos koira jäisi kovasti haahuilemaan, niin lähtisin poispäin, vaihtaisin suuntaa tmv. Voisin kaivaa jos löydän jotain Savun aikaisia videopätkiä tästä säätämisestä, mutta sellaista me touhuttii paljon silloin kun tuntui epätoivoiselta :D<br />Jos lelupalkka on koiralle mieleinen, voi sitä käyttää seuraamisessakin palkkiona siten että lelu on taskussa piilossa. Kun sitten oikeasta sijainnista, kontaktista tai mitä nyt hiotkaan palkitset, huudat vain lelun palkkasanan ja sitten revitellään :) Toisaalta joskus näkee lelua hyödynnettävän perusasennossa siten, että lelu on koiran vasemmalla puolen ja kun se luopuu lelusta ja ottaa kontaktin, saa se palkkioksi purra leluun kiinni.<br />Jos ympäristön häiriöt meinaavat jyrätä yli, niin palaisin itse ihan perusasioihin motivaation ja vahvistetiheyden suhteen. Aina ja kaikkialla ei tietenkään pysty ja joskus on kätevämpi yrittää ottaa vain paikalle sattunutta häiriötä haltuun eikä opetella uusia liikkeitä :)<br />Mielellään lukisin lisääkin teidän seuraamistreeneistä :)Jennyhttps://www.blogger.com/profile/18081587636151202075noreply@blogger.com