Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koirankanssamatkalla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koirankanssamatkalla. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. heinäkuuta 2023

Torronsuo, Aulanko, VanhaRauma - kotimaan matkailua!

Postaus sisältää reissuvinkkejä! Teimme pienen irtioton kotikuvioista noin viikko sitten ja lähdimme minilomalle kotosuomeen. Kaksi yötä ja kolme päivää, onnistunut, kiva reissu! Päätimme, että tällä kertaa teemme nopeat siirtymät - autossa istutaan mahdollisimman vähän, max 1,5-2 tuntia kerrallaan, sillä halusimme viettää enemmän aikaa ulkona kuin autossa. Siitä johtuen pysyttelimme reissullamme suurinpiirtein täällä maan lounais-/etelä-/länsikulmilla.


TORRONSUON KANSALLISPUISTO

Turun kyljestä kun lähdimme, niin ensimmäinen pysäkkimme oli n 1,5 tunnin ajomatkan päässä Torronsuolla Forssassa. Ihania suomaisemia, ja parkkipaikallakin melko rauhallista - ei siis paljon vastaantulijoita tai perässäkulkijoita reitilläkään. 

LINKKI: Torronsuon kansallispuisto








Ja välipala-aika:

Torronsuon kierroksen jälkeen oli aika ensimmäsen välipalan - kaffekupposet ja kotona tehdyt eväsleivät. Koirille vesikupposet ja miniherkut. 
Lämmin vierailusuositus Torronsuon Kansallispuistoon, maisemat ovat ihan erityiset!

Sitten taas matkaan, mutta pydähdyimmekin jo vartin ajettuamme, kun näimme kyltin Saaren Kansanpuistoon Tammelassa, Forssan (ja Torronsuon) vieressä. Eihän siitä nyt voinut ohiajaa!


SAAREN KANSANPUISTO

Saaren Kansanpuistossa (Tammela) emme kuitenkaan tehneet uutta patikkaretkeä, mutta kävelimme ja katselimme lähimaisemia. Tämän kohteen asetin korvani taakse, sillä maisemat olivat todella kauniit ja kivalta kuulostavia reittejä - tämä olisi hyvä päiväretkikohde!

LINKKI: Saaren Kansanpuisto






Olen merenrantojen "tyttöjä" ja tämä järvikasvi oli minulle vieras. Hetken nettiä tutkittuani selvisi, että tämä on "raate". Jotenkin hassua, että toki tunnen lumpeet ja ulpukat, mutta "raate" oli minulla tuohon päivään asti esiintynyt vain "Raatteentiessä", siinä taistelussa! Nytpä tiedän paremmin!







Sittenpä iskimme taas takamuksemme autonpenkkiin suuntana Riihimäki, jossa yöpyisimme eka yön. Olin varannut meille huoneen Riihimäen Seurahuoneelta:


Riihimäki ja Riihimäen Seurahuone

Seurahuone olikin hyvä valinta yösijaksi. Se sijaitsi keskeisesti ja siitä oli lyhyt matka läheiseen pieneen puistoon (koirien pissatus). Lisäksi alakerrassa oli hyvä ravintola, jossa aterioimme niin illalla saavuttuamme, kuin aamiaisen tietenkin. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja koiran kanssa oli helppoa vierailla.


Seurahuoneen terassi


Seurahuoneen terassikoirat



Huoneemme oli siisti ja mukava. Etukäteen luin, että koirahuoneet olisivat kadun puolelle ja, että terassin vuoksi sisälle saattaa kuulua meteliä. Meidän huoneemme sijaitsi kuitenkin sisäpuhalle ja oli aivan rauhallista. Olimme oikein tyytyväisiä!

Wiima ja Tihku ovat erinomaisia reissukoiria siinäkin mielessä, että osaavat ottaa rauhallisesti hotellihuoneessa. Saamme rauhassa käydä aamiaisilla ja illallisilla sellaisissakin paikoissa, joihin hörökorvat itse eivät ole tervetulleita. Toki rauhallisuuteen varmasti liittyy sekin, että matkustaminen on aika raskasta ja karvaturrit arvostavat lepoaikoja - Wiima eritoten.

Tuo kuvassa yllä oleva valkoinen matto kulkee mukanamme hotelleissa siltä varalta, että huoneessa olisi kovin liukas lattia. Wiima tykkää nykyisin, että on kunnon pito tassujen alla.



Taalasmaan - ei Ulla, vaan Ulle :) !
Wiimaa ei ole koskaan kiinnostanut ikkunoista uloskatselu, mutta Tihku on heti ikkunassa kun ulkoa kuuluu rasahdus :) .



Topparoikka
Radanrakentajien muistomerkki, taiteilija Kari Juva. 
Patsaan karkea tekotapa kuvaa kurjuutta, jota radantekijät kokivat aikanaan.

Riihimäki
Pientä sateen uhkaa taivaalla, joka sitten konkretisoitui. 
Sikäli onnekasta, että pahimmat kuurot tulivat kun olimme autossa matkalla ja muuten vain ihan pieniä kesäisiä Tihku-🧡☂ -kuuroja, jotka eivät edes juurikaan kastelleet. 



Riihimäen Lasi


Riihimäellä sijaitsee myös Janne Katajan ja Aku Hirviniemen "Riihimäen Pieni Lelukauppa", ja se sattui olemaan hotellia vastapäätä. Pieni lelulauppa ei ollut ollenkaan pieni, vaan iso, ja poikkesin sinne ostamaan meille matkaevääksi irtokarkkeja.



Valmiina jatkamaan matkaa!


Aulangon kaupunkipuisto

Yön nukuttuamme ja oltuamme valmiita Riihinäen seudun kanssa, starttasimme kohti Hämeenlinnan Aulankoa. Suunnitelma toimi - autossa istumista ei taaskaan ollut kuin jotain puolisen tuntia. Aulanko on sekä luonnonsuojelualue, että kaupunkipuisto, ja siellä risteilee iso määrä kivoja polkuja ja reittejä. Lisäksi siellä on 1800-luvun lopulta peräisin olevia rakennelmia, huvimajoja ja raunioitakin. Lisäksi korkealla mäellä nousee ylös näkötorni, josta mahtavat näkymät Vanajavedelle. 

Jos on Aulankoon on jäänyt tutustumatta, niin lämpimästi suositan piipahdusta! Hyvä päiväretkikohde. Paljon katsottavaa ja kivoja kävelyreittejä.

LINKKI: Aulanko



Mahtavat maisemat näköalatasanteelta!


Wiima ja Tihkukin näköalatasanteella, tietty :) 


Näköalatorni


Tunnelmallinen tuijapuumetsä. Paljon tuijia, joiden juurella polveili pitkospuut ja pitkospuut veivät pienelle tasanteelle solisevan puron yläpuolelle. Jotain maagista siinä tuijametsässä!




Huvimajassa oli hienot ikkunat

Aulangon Metsälampi
Jos liikut hoodeilla, käy katsomassa myös Joutsenlampi, sen ääreltä löydät vaikkapa pöytiä eväiden syömiseen.


Torni toiselta puolelta

Näköalatornin alapuolella oli kahvio, jossa herkuttelimme juustokakun palat. 
Tuossa kahviossa oli näin hienot taulut - ei tarvitse erikseen kertoa, että hörökorvasakki oli tervetullutta!




Vanha Rauma

Kun aikaisin herää, niin ehtii paljon. Aulangon reittejä patseerattuame, lähdimme jatkamaan matkaa, ja nyt oli päätepisteenä Rauma. Ajoaikaa oli nyt runsaat parituntia, mutta pidimme paussin puolessa välissä ja söimme "puolimatkan kievarissa" matkan varrella. 

Vanha Rauma kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin hoidetusta vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista. Näin todellakin on, ihania puutalokortteleita ja kujia, ja mikä parasta - puutalokorttelisto on asuttu ja elävä. 



Reissukoirat
Tämän kuvapaikan muuten valitsin, en vain tuon ihanan auringonkeltaisen talon vuoksi, vaan oikeastaan tuon ruskean talon vuoksi. Nimittäin aika kummallista, miten harvoin näkee ruskeaksi maalattuja puutaloja, oikein jäin sitä ihailemaan. Mitä sinä pidät?






Rauman vanha raatihuone, toriaukiolla


Vuojoen kartano

Vanhan Rauman kujia kierrettyämme ja nautittuamme siellä torikaffet ja munkit, lähdimme kohti seuraavaa yösijaa. Olisipa ihanaa nostaa jalat vihdoin ylös! 

Toisen yöpaikan olimme varanneet Eurajoelta Vuojoen Kartanosta ja voi veljet miten hienoon paikkaan tulimme! Kartanon pihaan ajettiin kuin linnan pihaan konsanaan. Siisti, hyvin hoidettu, historian havinaa, jotenkin majesteettista, ja vielä hyvä palvelukin, ei siis kerta kaikkiaan mitään valittamista. Lämmin suositus, jos haluat komean miljöön yöpymisellesi. Niin ja koiraystävällisen myös!

Linkki: Vuojoen Kartano


Vuojoen kartano


Huoneemme "Matilda" oli hieno ja siisti. Ihanat ikkunat ja tapetti. Kuin linnassa!


Aamiaishuone tyhjänä (illalla) kuvattuna


Aamupalapöytää




Yleissivistykseni kasvoi:
Kuvassa kulkee Eurajoki. Minä kun olin aina luullut, että Eurajoki on vain paikkakunnan nimi. Tämä Eurajoki sijaitsee Eurajoella sijaitsevan Vuojoen Kartanon takana. Joen nimi ei siis ole Vuojoki. En tiedä mistä se kartanon Vuojoki-nimi tulee, ja harmittelen, kun en sitä kysynyt. Onkohan Eurajoki - tuo joki siis, ei paikkakunta - joskus ollut nimeltään Vuojoki?


Niin nukuimme ihanasti hienossa huoneessamme, kuin kartanon herra ja rouva konsanaan. Aamiaisen jälkeen starttasimme kohti kotia, ja meillä olikin lyhyt matka - parisen tuntia, Uudessakaupungissa pysähdyimme syömään ja kävelemään rantoja pitkin. Kaunis ja merellinen kaupunki sekin! 

Kiva reissu! Vaikka oli ajallisesti lyhyt matka, kuten etäisyyksiltään myös, ehdimme nähdä todella paljon kaikenlaista kivaa. Tulipa pitkä postaus tästä minilomasta - onneksi ei ollut pidempi reissu :D