Auto jätimme Littoisten hiekkarannan parkkiin, josta vasemmalle lähtiessä olisimme päässeet suoraan maasto-osuuksille, mutta päätimme valita katupatikan ensin. Eikä se katupatikkakaan hullumpi ollut, siitä on aikaa, kun olen noilla tanhuvilla viimeksi käynyt, niin oli kiva katsella talojakin.
Järven rannalla on myös vanha Littoisten Verkatehtaan alue, joka on kulttuurisesti merkittävä. Sinne perustettiin verkatehdas 1800-luvun alussa ja alkuvuosikymmeninään se oli Turun seudun suurin työllistäjä. Toiminnot päättyivät runsaat viisikymmentä vuotta sitten, vuonna -68.
Välillä reitti menee näinkin lähellä rantaa.
Ihan liukkailla keleilla, olisi pidettävä kieli keskellä suuta (ja nastat kengissä).
Järven rannasta löytyy kokous-/juhlapaikka Villa Järvelä, joka tarjoaa ympärivuotisesti saunomispalveluita - eli sauna lämmitetään päivittäin ja sitten voit pulahtaa joko avoveteen tai avantoon kelistä riippuen.
Saunojia oli todella paljon tuona sunnuntaina, kaiken ikäisiä - tuli huomattua, kun itse olimme istahtaneet viereiselle laiturille juomaan repusta löytyneet mehumme, ja ehdimme siksi vähän seurata Järvelään ja Järvelästä kulkevaa 'meno- ja paluuliikennettä' :) .
Saunojia oli todella paljon tuona sunnuntaina, kaiken ikäisiä - tuli huomattua, kun itse olimme istahtaneet viereiselle laiturille juomaan repusta löytyneet mehumme, ja ehdimme siksi vähän seurata Järvelään ja Järvelästä kulkevaa 'meno- ja paluuliikennettä' :) .
Kesäaikaan järvelle voi myös lähteä melomaan tai airoilemaan, sillä näiden kajakkien vieressä oli soutupaatteja samalla tavalla kumollaan.
Mukavaa vaihtelua maastopohjissa - niin polkuja ja pitkospuita kuin hiekkateitäkin
Lintutorni, johon emme nyt kiivenneet. Toinen samalainen oli ihan rantaviivalla.
En tiedä mikä talo tämä oli, mutta ihastuin ohikulkiessani ikkunojen koristeluun.
Löytyy niin peuraa, kuin kettua ja pupuakin <3
Löytyy niin peuraa, kuin kettua ja pupuakin <3
Verkatehtaan edesmenneen pääjohtajan Louis Schnittin asunnokseen 1800-luvun lopulla rakennuttama linna sijaitsee järven välittömässä läheisyydessä, muttei ihan rannassa.
Äitini ja isoisäni ovat lähtöisin tältä alueelta ja äiti muistelee isänsä kertoneen, miten Schnittin hienot daamit, rouva ja tyttäret, lähtivät ostoksille Turkuun - silloin valjastettiin komeat hevoskärryt, joiden eteen tuli, ei vain yksi tai kaksi hevosta, vaan useampi vierekkäinen hevospari. Niillä matka varmasti taittui sutjakkaasti :) .
Linna (nyk. Snittin linna) toimii käsitykseni mukaan edelleen yksityisasuntona/yksityisasuntoina.
Linna (nyk. Snittin linna) toimii käsitykseni mukaan edelleen yksityisasuntona/yksityisasuntoina.
Nämä kuvat on otettua jo reissun alussa heti hiekkarannalla, jonne jätimme automme. Rannassa oli jokin valkoinen 'värkki', josta Wiima kovasti innostui ja sai peräti pienet ilohepulit sen kanssa.
Koko aikana mulle ei selvinnyt oikein mikä se oli, vaikka sitä jopa pariin otteeseen koiralle heittelin.
Koko aikana mulle ei selvinnyt oikein mikä se oli, vaikka sitä jopa pariin otteeseen koiralle heittelin.
Littoistenjärven rannoilla on ollut asutusta jo 1200-luvulla, ajatelkaa. Ehkä suurin piirtein tämmöistä maisemaa ovat hekin aikalaiset silloin katselleet auringon laskiessa.
🌳🌳🌳🌳🌳🌳🌳🌳
Upeita kuvia! Mielenkiintoista, että siellä on ollut asutusta jo satoja vuosia. :)
VastaaPoistaJoo, jos tunnen paikan historiaa, niin on kiva kummastella asiaa samalla kun itse seisoo samalla paikalla :)
VastaaPoista