Naantalissa Silmu-lenkillä

Naantalin Luonnonmaalla havumetsän keskellä kulkee luontopolku Silmu, jonka kävimme vastikään kiertämässä. Lenkin pituudeksi kerrotaan 3,5 km, mutta kun itse olimme lenkin kiertäneet, niin gepsiin oli kertynyt 4,5 km. Lisämatkaa tekivät uskoakseni ainakin laavulla ja näköalapaikalla poikkeaminen. Lenkkiä olisi voinut vielä jatkaa vaikka kiertämällä läheinen kuntopolku luontopolun lisäksi.

Silmun lähtö on Haijaisten toimintakeskuksen alueella - samalta alueelta löytyy myös frisbeegolf-rata, laavu, valaistu kuntopolku 1,8 km, ulkokuntoilulaitteita sekä itse toimintakeskusrakennus, jota voi vuokrata yksityiskäyttöön. Toimintakeskuksen sivujen mukaan keskus soveltuu hyvin "koulutustilaisuuksiin ja pienimuotoisiin leiriviikonloppuihin, joiden yhteydessä pystyy helposti järjestämään luontoretkiä ja muita ulkoaktiviteetteja".

Luontopolku Silmulle lähdetään samaa reittiä kuin kuntopolullekin, ja se kulkeekin pitkän matkaa kuntopolun yhteydessä ja sen viertä.

Noin ehkä kilometrin kuljettuamme olimme jo eronneet kuntopolusta ja kuljimme metsän keskellä, edelleen kuitenkin kuntopolkumaista polkua, metsäpolkua leveämpää siis. Tulemme risteykseen, jossa Silmu-polku jatkuu oikealle ja laavun kerrotaan löytyvän vasemmalta. Päätimme ensin käydä katsomassa laavua ja sitten jatkaa luontopolulla.

Laavulla oli myös grillausmahdollisuus. 

Laavupiipahduksen jälkeen palasimme samaa reittiä takaisin kyltin luo ja lähdimme Silmu-kyltin osoittamaan suuntaan, ja tässä kohtaa sukelsimme oikeasti metsään polulle, kuntopolkumaisen leveämmän polun päätyttyä.

Silmun maastot koostuvat havumetsästä, mutta myös lehtimetsäosuuksia reitiltä löytyi, välillä noustaan kallioille ja polut ovat välillä kivikkoisia. 

Kulkeminen vaatii siis hieman jalkanäppäryyttä ja hyviä jalkineita, mutta tällainenkin viiskymppinen, hieman ylipainoinen rouvashenkilökin reitistä selvisi, joten mikään erityisen haastava se ei ole. Joskin ajattelin, että polku kannattaa nimenomaan kiertää kuivalla kelillä, sillä sateisella ilmalla kalliot olisivat varmaan liukkaat.

Pitkospuu-osioita reitillä oli myös paljon, maaston ollessa paikoittain kosteaa. Kaikki polun rakenteet olivat hyvässä kunnossa.

Onpa vähän suttuinen kuva, mutta maasto siitä kuitenkin näkyy. 

Pitkospuita reitillä oli paljon

Sitten saavuimme kyltille, joka lupaili näköaloja. Se tarkoitti poikkeamista Silmu-reitiltä, mutta toki halusimme käydä näköalat katsomassa. Näköalapaikalle oli Silmupolun risteyksestä noin 300 metriä ja reitti vei kallion laelle.

Tihkua ei oikein poseeraushommat hotsittaneet, kuten kuvasta näkyy <3 :)

Vaikka Luonnonmaa, jossa reitti sijaitsee on saari, niin näköalapaikalta ei näkynyt meri, vaan lisää metsämaisemaa, vaikka korkealla oltiinkin. Ihan komea näkymä, mutta jotenkin sitä aina toivoo vettä näkyväksi, kun näköalapaikoille kiipeää :) . 

Kuten kuvista yllä näkyy, oli pilvinen päivä, ei satanut, mutta lämpöä piisasi silti.

Sellainen reitti se oli. Ihan mukava sunnuntaipäivän piristys ja ensimmäinen naantalilainen luontopolku, jonka olen kiertänyt, ainakin niin muistelen. 

Yllä vielä reittikartta, jossa sinisellä näkyy tuo kuntopolku ja vihreällä Silmu-polku.
Reitin pituudeksi kerrotaan 3.4 km, mutta meillä näytti isännän kanssa molemmilla matkalaskurit 4,5 kilometriä, kun pääsimme takaisin autolle. En tiedä mistä ero johtuu - seikkailimmeko vahingossa väärillä poluilla jossain kohdassa vai lisäsikö nuo laavu- ja näköalapistot reitin pituutta, mene ja tiedä :)

Raision Uikkupolku tarjoilee kivan iltalenkin

Raision sataman lähettyvillä kulkee mukava Raisionlahden kiertävä maastopolku, Uikkupolku. Se kannattaisi varmaankin kiertää keväällä, kesällä tai alkusyksystä, jolloin maisemissa voisi nähdä lampaitakin, mutta oikein sopiva reitti se oli kierrettäväksi näin loppusyksystäkin.

Lokakuisena arki-iltana meille tuli ongelma. Olisi pitänyt ehtiä erääseen rakennustavarakauppaan Raisiossa sekä sen lisäksi lenkittää koira. Ja jälkimmäinen mieluiten valoisana aikana. No keksittiin, että lähdetään liikkeelle koko sakki - minä, mies ja koira - ja kierretään ensin joku koiralenkki Wiiman kanssa ja sitten poiketaan ostamaan se, mitä piti ostaa.

Kännykkäkartta käteen ja googlen hakutoiminnot vauhtiin, mitäs reittejä siellä Raisiossa nyt olikaan. Muutamia reittejä löysimmekin, tuttuja ja tuntemattomia, niistä valitsimme aika nopeasti Uikkupolun sen tarkoitukseemme sopivan sijainnin vuoksi. 

Jos reittiä lähestyy autolla Raision keskustasta Nesteentietä pitkin, niin Nesteentien varrelta löytyy parkkipaikka tien oikealta puolelta puhdistamoa vastapäätä. Parkkipaikka oli tosin illalla aika täynnä ja veimme automme puhdistamon eteen tien toiselle puolelle - en tiedä oliko se sallittua. Lisää parkkipaikkoja löytyisi ilmeisesti myös Raisionlahdentien varresta. 
Ihmisiä olikin aika paljon liikkeellä, mutta koska itse olimme vähän myöhemmin liikkeellä, niin polku tyhjeni mukavasti kun itse olimme vasta alkupätkällä.

Parkkipaikkaa löytyy ruksin kohdasta. Oma automme oli vastapäisen puhdistamon tien reunassa.

Reitti on osittain yhden kerrallaan kuljettavaa polkua, mutta osittain tuollaista vähän leveämpääkin väylää, jossa kohtaaminen on helppoa. 

Reitin varrella on erilaisia opastekylttejä kertoen ruovikoista ja muista reitin varren luontoaiheista

Peräkanaa kuin ne kuuluisat köyhän talon possut :)

Reitillä on pituutta 4,5 km ja sen varrelta löytyy myös lintutorni. Itse emme lintutornille tällä kertaa menneet vaikka syysmuuttoa olisi ehkä ollut nähtävissä. Torni kuitenkin tuli eteen jo alkumatkasta ja siellä oli ihmisiä, joita emme halunneet koiran kanssa häiritä - emmekä toki lintujakaan. Wiima on kyllä tottunut lintutornivieras, mutta vain jos emme häiritse muita bongaajia.

Lintutorni on tuon kävelysillan päässä. 

Tässä aitauksessa on kesäisin käsittääkseni lampaita.
Täytyy poiketa talven taituttua itsekin uudelleen lambeja katsomaan :)

Reitti kiertää siis Raisionlahtea ja niinpä Turun telakka (Meyer) siintää jossain
kohdalla kaislikkojen yli. Jotain risteilyalusta siellä nytkin työstetään, mutta korona-aika on aika rankka telakka-alalle. Sääli, ennen koronaa Turun telakka oli hyvässä nosteessa ja tilauskirjalla töitä.

Auringonkukatkin jaksoivat vielä lokakuussa paistatella

Ilta alkoi jo hämärtyä pimeän puolelle, mutta ei haitannut kun näytti näin kauniilta

Kiva, helppokulkuinen reitti, suosittelen. Hyvä keskeinen sijainti, mutta silti tuntee olevansa luonnon keskellä. Ja lintutornilla pitää itsenikin päästä vielä käymään.
Lenkin kierron jälkeen ehdimme myös vielä hyvin sinne alkuperäiseen kohteeseemme rakennustavaraliikkeeseen ostamaan rännisuojia. Ja ne olivatkin hyvä hankinta, rännit ovat tänä syksynä pysyneet puhtaana syyslehdistä :) !

Turun Ruissalo on kaunis luontokohde syksylläkin

Ruissalo on saari Turun edustalla. Se on paikkakuntalaisten suosima luonnonläheinen ulkoilusaari, ja sieltä löytyy niin hyviä piknikpaikkoja, luontopolkuja kuin 1,5 km uimarantaakin. Luonnon kannalta alue on erityinen, sillä se sijaitsee tammipuuvyöhykkeellä ja sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojen suojeluohjelmaan.

Ruissalossa ei juuri ole uutta rakennuskantaa, mutta sen sijaan siellä on kauniita huviloita, joiden useimpien rakennuskausi ajoittuu 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun. Lisäksi sieltä löytyy koiraystävällinen Ruissalon kylpylä (Huom kotimaan matkailijat!), golfkenttä ja Turun Yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
Niin ja vaikkei muuta Ruissalosta tietäisi, niin lähes jokainen tietää, että siellä järjestetään jokakesäiset, perinteiset Ruisrock-festarit eli nykyisin kansansuussa Ruissi.

Teimme yhtenä vapaapäivänä reissun Ruissalon luontopolkuja tutkimaan. Edellisestä kerrasta oli jostain syystä vierähtänyt ihan hurjan pitkä aika. 
Yksi reiteistä lähtee Kasvitieteellisen museon parkkipaikan syrjästä, ja sille suuntasimme ensimmäiseksi.
Luontopolut on muuten merkitty myös digitaaliseen muotoon CityNomadiin, jota on helppo seurata vaikka kännykästä ja löytää reittien lähdöt, sekä reitin varrella kivoja tietoja maisemista.

Ruissalon polut CityNomadissa

Reitti kulkee lehtipuumetsässä tammien ja myös lehmusten ja pähkinäpensaiden reunustamana. Maasto on polkua ja toisaalla vähän leveämpääkin väylää. Lisäksi pitkospuuta ja portaita. Kaikenkaikkiaan hyvin helppokulkuinen reitti ja sopii hyvin kaikenlaisille kävelijöille.

Muurahaiskeko oli saanut syksyisen koristelun

Edellä väitin reittiä helppokulkuiseksi, ja sellainen se kyllä onkin. Näiden kaatuneiden puidenkin ohi pääsee ihan helposti :)  

Kävelimme myös Ruissalon Saaronniemen kärkeen, josta avautuu hienot näköalat merelle. Vierestä löytyy myös pitkä hiekkaranta uimareille ja kesällä auringonpalvojille, mutta koska olimme liikkeellä koiran kanssa, niin jätimme hiekkarannan nyt väliin. 

Hieno reissu ja kiva ulkoilupäivä! Tällä kertaa meillä oli teemana tuo luontopolkuilu, mutta yhtä hyvin voisi päivän teemana Ruissalossa olla vaikkapa piipahdus kasvitieteellisen museoon tai vanhojen pitsihuviloiden bongailu, lisätietoja huviloista löydät täältä Ruissaloyhdistyksen sivulta LINKKI. 

Ja kesällähän menopelinä voi Turun Aurajoesta Ruissaloon olla vaikkapa vesibussi 😊!