sunnuntai 16. toukokuuta 2021

SmartDog Pentutesti oli mielenkiintoinen kokemus!

Tihku kävi perjantai-iltana SmartDog Puppy -testissä. Wiimahan on testattu laajalla kognitiotestillä ja myös oppimistestillä, ja tulokset olivat minusta mielenkiintoisia. Minusta maallikkopsykologista 😀 on ylipäätään kiinnostavaa, että koiran kognitiivisia ominaisuuksia, kuten itsehillintä, oppimiskyky, keskittymiskyky, eleiden lukutaito sekä ongelmanratkaisukyky, tutkitaan ja arvioidaan tieteellisin menetelmin standardoidusti.
(HUOM! Tämä postaus sisältää alunperin omat huomioni. Testiraportin tiedot on lisätty tekstiin jälkikäteen ja erottuu kursiivina)


Tihku SmartDog PUPPY -testissä

Koiran kognitiiviset ominaisuudet

Aluetta ei ole tutkittu vielä kovin paljon, mutta seuraavassa joitakin poimintoja kognitiivisten ominaisuuksien ja taitojen merkityksestä:

Opaskoirille tehtyjen kognitiivisten testien perusteella tiedetään, että kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi opaskoiran valmistumiseen työhönsä. Ongelmanratkaisukyky on mainituista ominaisuuksista erityisen merkittävässä roolissa, ja huonot pisteet ongelmanratkaisutehtävissä ennustavat koiran putoamista kurssilta. 

Itsehillintä on työ- ja harrastuskoiralla tärkeä ominaisuus. Tiedetään esimerkiksi, että jos nostetaan sellaisen koiran virettä, jolla on hyvä itsehillintä, niin koiran suoritus paranee. Mutta jos nostetaan sellaisen koiran virettä, jolla on huonompi itsehillintä, suoritus huononee.

Tiedetään myös, että kognitiiviset taidot periytyvät. Nykykäsityksen mukaan kognitiivisten kykyjen korkeimmat periytyvyysasteet löytyvät itsehillinnästä, ongelmanratkaisukyvystä ja ihmiseen katsomisesta (mahdoton tehtävä -testiosio/yhteistyöhalukkuus). 

Yllä olevat tiedot ovat omista muistiinpanoistani Katriina Tiiran (SmartDog) luennolta Koiran kognitiotutkimuksen hyödyntäminen. Mahdolliset virheet tekstissä johtuvat pelkästään virheistä omissa muistiinpanoissani. 

Koiran kognitiiviset ominaisuudet ovat siis hyvin mielenkiintoinen aihealue ja niillä on vaikutusta siihen, millainen työ- tai harrastuskaveri koira on. Oman koiran kognitiivisten ominaisuuksien tiedostaminen auttaa suunnittelemaan koiran koulutusta ja myös ymmärtämään koulutuksessa törmättäviin haasteisiin, antaen myös työkaluja niiden ratkomiseen. Ominaisuudet voi olla hyvä tiedostaa myös kasvatustoiminnassa, koska ne nykykäsityksen mukaan ainakin osittain periytyvät.

Instagram -kuvakaappaus - Tihku hymyilemässä testaajalle :)

Oli alusta asti selvää, että Tihkukin pääsee testiin, vaikkakin olin ajatellut, että vasta aikuisiällä. Tihkun niin toisenlainen persoona kuin Wiimalla sai minut kuitenkin uteliaaksi selvittämään, että kuka siellä Tihkun nahoissa oikein asuu.
Ajattelin, että hyötyisin tiedoista Tihkua kouluttaessani. Olihan minulla omiakin ajatuksia Tihkun persoonasta arjessa syntynyt, mutta testin kautta arvioiminen tapahtuu huomattavasti luotettavammin ja objektiivisesti. Sekä esiin voi tulla asioita, joita en arjessa edes pysty tai osaa arvioida.   

Tihku pentutestissä

Testi alkoi yleisellä huomioinnilla - Tihku päästettiin testitilassa irti ja testaaja seurasi sen käytöstä. Tarkkaan en vielä tiedä mitä havaintoja hän teki, näen sen sitten testiraportissa, jonka saan parin viikon sisällä testitapahtumasta.
Oman näkemykseni mukaan Tihku tervehti testaajaa iloisesti, sekä tutki testaustilaa aktiivisesti ja itsenäisesti. Rohkeasti myös kiipeili ylös telineille ja tutkia nuuskutteli kaikkea mitä eteen sattui ja tästä testaaja totesi nauraen, että tällaista käytöstä näkee kylläkin yleensä esimerkiksi labbiksilla enemmän kuin vaikkapa juuri lapinkoirilla.

Testiraportti:
Tihku suhtautuu testin alussa vieraaseen ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti – koira on avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan.
Tihku on aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustuu koko huoneeseen pääasiassa kävellen. Aktiivisuusmittarissa olleen häiriön vuoksi Fitbark-aktiivisuutta ei saatu rekisteröityä testin aikana. Koiran käyttäytyminen vastasi keskimääräisen pennun aktiivisuutta testissä.

Ihmisen eleiden tulkinta
Ensimmäisessä testiosuudessa selvitettiin Tihkun taitoja tulkita ihmisen eleitä. Eleiden lukukyky vaihtelee koirilla hyvin paljon ja tällä hetkellä yleinen käsitys on, ettei eleiden lukukykyyn voi koulutuksellisesti juuri vaikuttaa, myöskään koiran iällä ei ole todettu juuri olevan vaikutusta. Ihmisen kanssa työskentelemään jalostettujen rotujen on testeissä todettu olevan keskimääräistä parempia eleiden lukijoita, mutta asian tutkiminen on toki vasta alkutekijöissään.

Eleiden tulkintakyky testi alkoi opettamalla pennulle, että tietystä kukkaruukun näköisestä purkista löytyy aina namipala. Sen jälkeen testaaja otti kaksi samannäköistä purkkia, laittoi namipalan toiseen ja toinen purkki jäi aina tyhjäksi. Hän pyöräytti purkit ja asetti ne eteensä etuoikealle ja etuvasemmalle. Sitten hän eleellä kertoi koiralle, missä purkissa herkku milloinkin on. Sen jälkeen pentu päästettiin noutamaan herkkua ja seurattiin, noudattiko pentu eleen vihjettä vai tutkiko se purkit oman järjestyksensä mukaan. Koiralla voi olla veto hakea nami esimerkiksi aina siitä purkista, josta nami viimeksi löytyi tai lähestyä purkkeja aina samassa järjestyksessä. Käytettyjä eleitä pentutestissä olivat kädellä osoittaminen, ristikkäisellä kädellä osoittaminen sekä katseella osoittaminen (laajassa aikuisiän kognitiotestissä eleitä on pari lisää). 

Tihku luki eleitä erinomaisesti! Se teki käsittääkseni lähes virheettömän suorituksen ja tunnisti kaikki sille näytetyt eleet kerta toisensa jälkeen (kirjoittelen tätä muististani, sillä testiraporttia en ole vielä saanut. Täydennän tekstin raportin tiedoilla kunhan raportti kopsahtaa postiluukkuun).
Tämä testiosuus oli aika pitkä, ja loppua kohden koiralle aavistuksen tylsä. Eleiden lukutaidon lisäksi testiosuus siis kertoi myös koiran keskittymiskyvystä suorittaa tehtävää. Tihku suoritti tehtävän hienosti loppuun asti, vaikka loppua kohden huomasin siinä pieniä kyllästymisen merkkejä. 


Testiraportti (eleiden lukutaito) :
Tihku lukee ihmisen kommunikointia erinomaisesti! Hyvin harva pentu yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa, ja Tihkukin tekee yhden virheen. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana.

Itsehillintä/impulsiivisuus
Toisessa testiosiossa tutkittin pennun impulsiivisuutta ja itsehillintää - eli, että kumpaako löytyisi enemmän. Tutkiminen tapahtui niin, että testitilaan asetettiin molemmista päistään auki oleva muovinen lieriö. Pennulle opetettiin, että nami löytyy aina lieriön keskeltä, ja koiran piti poimia nami lieriön sivuaukosta. 
Sen jälkeen lieriötä peittänyt värikalvo poistettiin ja pentu saattoi nähdä lieriöön asetetun namin lieriön läpi. Koira osoittaa itsehillintää jos se edelleen käy poimimassa namin lieriön sivuaukosta juuri oppimallaan tavalla. Jos taas koira alkaa nyt tökkimään läpinäkyvää muovia, jonka takana se näkee namin, on kyseessä impulsiivinen käytös. Tällöin koiralla on vaikea liikkua namista poispäin lieriön sivulle namin saadakseen, näkyvissä olevan namin häiritessä sen ajatuksia.  



Tihku osoitti tässä tehtävässä todella hienoa itsehillintää, josta olin itse asiassa hieman yllättynyt ja hyvin iloinen. Tihku on vauhdikas kaveri, joka näkee ja kuulee kaiken, ja tämä itsehillintä/impulsiivisuus oli yksi asiosta, jota en osannut ollenkaan etukäteen veikata, että millaiset olisivat Tihkun ominaisuudet. 
Olin iloinen nähdessäni, että Tihku pystyi edelleen sujuvasti ajattelemaan, vaikka herkku näkyi sen edessä ja hän kävi poimimassa sen lieriön sivusta. 

Testiraportti:
Tihkulla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisen yrityksen jälkeen.
Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79 % ja susilla 77 % - Tihkulla tämä oli 70 %.



Itsehillintä/ongelmanratkaisu
Toinen impulsiivisuutta/itsehillintää ja myös ongelmanratkaisukykyä mittaava testi oli V-aitaustesti.
Huoneeseen pystytettiin V-asentoon laitettu kehikko. Nami oli laitettu V-muodon etureunaan ja koira katseli herkkua aidan toiselta puolelta. Tässä seurattiin, että miten nopeasti koira löytää tiensä herkun luokse. Testissa tarkkailtiin nopeuden lisäksi ongelmanratkaisutapaa, koira voi keskittyä ratkomaan tilannetta itsenäisesti tai se voi pyytää ohjaajan apua, tai tietenkin myös vetäytyä tehtävän ääreltä mm turhautumisen seurauksena.
Haastetta tehtävään tuo se, että saadakseen herkun koiran on poistuttava sen luota seinäkkeen kiertämisen ajaksi, tämä vaatii koiralta itsehillintää.


Tihku V-aidalla


Tihkulle ei tässä tehtävässä ollut haastetta vaan homma oli selvää pässinlihaa! Mahtoikohan siltä kulua aikaa noin neljä-viisi sekuntia ehtiä herkulle, kun keskimääräinen aika, joka koirilla tähän kuluu on suurinpiirtein 20-40 sekuntia. 
Käytännössä Tihku lähti samantien kiertämään V-aitausta enempää hämmästelemättä ja meni suoraan herkulle. Sillä oli siis itsehillintää ja ongelmanratkaisukykyä eli hahmotti esteen todella nopeasti. Homman se hoiti taas itsenäisesti apuja kysymättä, mutta eipä siihen apuja tarvittukaan, kun homma oli sille alusta asti täysin selkeä!

Testiraportti:
Tihku ratkaisee tehtävän huippunopeassa ajassa 5 sekunnissa. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.  Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.



Mahdoton tehtävä havainnollistaa sinnikkyyttä ja ongelmanratkaisutapaa
Tämä tehtäväosio on koiran käytännössä mahdotonta ratkaista ja sen tarkoitus on havainnollistaa koiran ongelmanratkaisutapaa - keskittyykö se työskentelemään itsenäisesti vai pyytääkö se ihmiseltään apua. Apua pyytävä koira ei tarkoita luovuttavaa koiraa, vaan kertoo yhteistyöhon ihmisen kanssa hakeutuvasta koirasta. Molemmat tavat ratkoa ongelma ovat yhtä oikeita, riippuu koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on arvostettavampi. Koira voi myös luopua tehtävästä kokonaan ja siirtyä puuhaamaan omiaan.

Tehtävässä laitettiin herkut kippoon ja kansi kiinni niin, ettei koiralla ollut käytännössä mahdollisuutta saada purkkia auki. Tätä ennen oli kuitenkin tehty muutamia kertoja niin, että namit oli purkissa ja opetettu koiralle, että kantta tökkäämällä se pääsee helposti nameihin käsiksi. Sitten laatikko lukittiin ja koiralla on 2 minuutin työskentelyaika, jolloin testaaja ja omistaja ovat passiivisena ja seurataan vain mitä koira valitsee tehdä - yrittääkö se avata laatikkoa, pyytääkö se apua vai luovuttaako se. 



Tihku työskentelee täyttä höökää ja tässä ollaan jo lähellä testin loppumista, eli lähes
2 minuuttia on laatikon kanssa jo aherrettu.


Yhteistyö
Tihku työskenteli tässä tehtävässä täysin itsenäisesti. Se vilkaisi minua ehkä puolen sekunnin ajan, mutta silloinkin taisin liikahtaa paikallani, niin että se ennemmin reagoi hetkeksi häiriöön kuin pyysi apuani - tai niin tulkitsin. Toivottavinta toki olisi, että koiralla olisi halua myös yhteistyöhön ihmisensä kanssa, mutta itsenäinen työskentelytapa on usein pennuilla siten looginen, että historia ihmisen kanssa työskentelyyn on vielä varsin lyhyt.

Tihkulle yhteistyöhalu ei ole siis synnynnäistä, vaan se toivottavasti ja myös uskoakseni oppii yhteistyön edut kunhan ehdimme pidempään yhdessä puuhailla. Uskon, että tämä on lapinkoirille varsin tyypillistä, koska ne keskimäärin ovat itsenäisiä koiria. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, jos ja kun testaan Tihkun vielä aikuisiällä uudelleen, että miten tämä ongelmanratkaisutaktiikka on kehittynyt.

Sinnikkyys
Olin vaikuttunut siitä, että Tihku, 6 kk pikku pentu, työskenteli todella sinnikkäästi ja pontevasti koko kaksiminuuttisen ajan! Se raapi ja puri laatikkoa, tökki sitä edessään niin, että laatikko lähti liikkeelle ja testaajan piti tarkistaa otettaan purkista, jotta testipaikka pysyisi paikallaan. Tihku siis jaksaa sinnikkäästi keskittyä tehtävään, eikä jätä töitä kesken, kunhan tehtävä vaan on sille mielenkiintoinen ja palkitseva. Tämä on erinomainen tieto! 

Testaaja kertoi, ja olin tästä jo aiemminkin kuullut, että  Smart-testien perusteella lapinkoirat ovat muita testattuja rotuja useammin jättäneet tehtävän kesken. Näitä keskeyttäjiä on toki muissakin roduissa, mutta testiin tuoduilla lapinkoirilla siis hieman keskimäärää enemmän.

Koitin tästä luovuttamisasiasta kerran keskustella lapinkoirien FB-palstalla, mutta keskustelu kääntyi enemmän siihen, että lapinkoira on niin fiksu, ettei aherra turhaan, jos se ei tuota tulosta. Minusta tällä mielipiteellä lakaistaan asia vähän maton alle. Itse uskon, että sinnikkyys on etenkin harrastus- ja työkoiralla hyvä ominaisuus ja jo alkuperäisessä työssään lapinkoiran on ollut oltava sinnikäs, joka säässä kuin säässä paimensi porot kotia kohti, oli tilanne mikä hyvänsä. Sinnikkyys on siis hyvä ominaisuus eikä se ole ällin vastakohta, näin ajattelen.

Testiraportti:
Tihku pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan itsenäisesti – pienen hetken koira pyytää apua ihmisiltä (2 % ajasta). Tihku on sinnikäs eikä missään vaiheessa hylkää tehtävää.
Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä ja ihmisen kautta työskentely kehittyy iän myötä, mutta ei aina – toiset ovat itsenäisiä myös aikuisena.


Mallioppiminen
Viimenen tehtävä liittyi mallioppimiseen. Testaaja asetti lattialle laitteen, jonka nappulaa painamalla kone sylkäisi herkkuja tarjottimelle.  Pennulle näytettiin muutaman toiston kautta, että mitä nappulaa painamalla namit saa esille ja sen jälkeen kone jätettiin pennun tutkittavaksi. Testissä seurattiin, oliko pentu katsomalla omaksunut, miten herkkuja saadaan koneesta esiin.

Tämä kognitiivinen alue ei ollut Tihkun vahvuuksia. Hän kiersi konetta ja oli siitä hyvin kiinnostunut. Käytti myös tassuaan juuri oikealla tavalla, ja jopa onnistui kerran haromaan tassullaan ihan oikeastakin kohtaa ja namit tippuivat tarjottimelle. Mutta asiat eivät yhdistyneet Tihkun päässä ja tilanne ei toistunut. 

Tihku oli tämän, viimeisen, testiosion kohdalla jo hieman väsynyt, sekin saattoi asiaan vaikuttaa, tai sitten vaan sen kyvyt ovat muissa asioissa :), jää nähtäväksi.

Testiraportti:
Tihku koskettaa namikoneen oikeaa nappulaa - se saattoi ottaa mallia esimerkistä, tai sitten nenä osui oikeaan paikkaan vahingossa. Selkeää mallioppimista ei nähty.

Leluleikki ja aktiivisuus
Testiosio päättyi lelulla leikkimiseen ja hauskanpitoon. En tiedä mitä huomioita testaaja siinä teki, mutta näen sen varmasti testiraportista. Leikkiosiota ei ole kuulunut aikuisen koiran testipakettiin.
Omien havaintojeni mukaan Tihku syttyi oitis leluleikkiin, pontevasti veti ja riuhtoi lelua testaajan kanssa. Saatuaan lelun leikin tuoksinassa itselleen, Tihku vetäytyi lelun kanssa etäämmälle leikkimään, mutta kun testaaja iloisesti kutsui, niin Tihku loikkelehti paikalle yhtä iloisesti lelu suussaan leikkiä jatkamaan.

Testiraportti:
Tihku innostuu heti leikistä ja se leikkii hyvin aktiivisesti. Koira ei halua lopettaa leikkiä, ja se leikkii mielellään sekä yksin että ihmisen kanssa. Leikkiä voi hyvin käyttää Tihkun palkkiona koulutuksessa.

Tihkulla oli aktiivisuusmittari kytkettynä valjaisiin koko testin ajan ja se mittasi Tihkun testin aikana ottamia askelia ja liikettä. Minulla ei ole aavistustakaan mitä mittari näytti testin päätteeksi, sen näen raportista. Sen tiedän, että ennen testiä luulin, että aktiivisuusmittari olisi fyysisen ja vauhdikkaan Tihkun selässä poksahtanut, mutta Tihku keskittyi niin erinomaisesti - näin totesi myös testaaja - että sitä liikettä oli kuin olikin vähemmän kuin olin etukäteen ajatellut.

Testiraportti:
Tihku on aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustuu koko huoneeseen pääasiassa kävellen. Aktiivisuusmittarissa olleen häiriön vuoksi Fitbark-aktiivisuutta ei saatu rekisteröityä testin aikana. Koiran käyttäytyminen vastasi keskimääräisen pennun aktiivisuutta testissä.

Summa summarum
Tänään julkaistut tekstit perustuvat omiin havaintoihini testitilanteessa ja tietenkin myös keskusteluihin testaajan kanssa. Tihku osoittautui päteväksi pojaksi testitulosten valossa, kuten olin arvellutkin. Silti oli yllätyksiäkin - Tihkulla keskittyinen harhailee jonkin verran ympäriston ärsykkeissä ja se on varmaan luonnetestitermillä Vilkas (jää nähtäväksi), joten olin tosi iloinen nähdessäni miten hyvin se pystyi testissä keskittymään. Uskon myös, että testissä nähdystä sinnikkyydestä on hyötyä erilaisissa nenänkäyttöharrastuksissa, jos itse osaan kanavoida tekemiset oikein. 
Liitän tähän postaukseen testiraportin kunhan se tulee!

Testiraportti, KOKONAISARVIO:
Tihku on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Koira on testissä hyvin motivoitunut ruuasta, ja se keskittyy tehtäviin hienosti koko testin ajan. Sylinteritestissä Tihku osoittaa kohtuullisen hyvää itsehillintää, ja muissakin tehtävissä se pohtii tehtävien ratkaisuja ennen toimintaa.

Tihku lukee ihmisen eleitä erinomaisesti, ja myös tilaan liittyvä ongelmanratkaisu-tehtävä, V-aita, oli Tihkulle helppo. Tihku on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, ja koira on myös työssään hyvin sinnikäs!
Tihku painaa namikonetta sosiaalisen oppimisen tehtävässä, mutta osuu nappiin vahingossa eikä myöskään opi tehtävää.

Tihku on innokas leikkijä, ja se leikkii aktiivisesti sekä yksin että ihmisen kanssa. Koira vaihtaa mielellään lelu- ja ruokapalkkioiden välillä, ja niitä kumpaakin kannattaa koulutuksessa hyödyntää. Itsenäisyydestään huolimatta Tihku on hyvin kiinnostunut ihmisen kanssa toimimisesta, ja koiran parhaat vahvuudet testissä ovat eleidenlukukyky ja tilaan liittyvä ongelmanratkaisu.


Sen verran intensiivinen "runsastuntinen" oli tuo testitilanne, että sen jälkeen lähdettiin nollaamaan päätä Turun Aurajoen rannoille Koroisten maisemiin. Sillä reissulla Tihkun tuli myös uitua Aurajoessa, mutta se on taas toinen tarina se :)



1 kommentti:

Tulen hurrrjan iloiseksi kommentistasi! Terv Wiima