Tosin täällä maan lounaiskulmalla ei lunta ole edelleenkään näkynyt, vaan vetta sateleepi sen sijaan.
Niinpä tuntuu välillä että päivät ovat niin harmaita, etteivät ne valkene ollenkaan. Mutta me emme ole sokerista tehtyjä, etenkään Wiima, joten ulos on mentävä, satoi tai paistoi :)
Joulupäivä 25.12.13 oli erityisen sateinen ja tuulenvihmoma päivä. Lenkillä ei tullut juurikaan vastaantulijoita, edes koiranulkoiluttajia. Näppäsin muistoksi muutaman kuvan reitin varrelta, Paraisten keskustassa, vanhassa kaupungissa ja satamassa.
Paraisten Joulukatu ^ kiiltelee mustana ja märkänä.
Paraisten venesatamassa (Snäckviken) ^ tuivertaa tuuli ja aallot lyövät rantaan.
***
Tapaninpäivä 26.12 valkeni pilvisenä, mutta ah, poutaisena! Teimme geokätköilylenkin metsään ja lenkki "huipentui" hiekkakuopalle, joka olikin Wiiman mielestä täydellinen paikka päästellä höyryjä :)
Tässäpä vielä kuvareportaasi tuolta Tapaninpäivänlenkiltä:
Tässäpä vielä kuvareportaasi tuolta Tapaninpäivänlenkiltä:
Talvehtimaan jääneitä nuoria joutsenia äitinsä tai iskän kanssa.
Minä heitin Wiimalle kepin ja onneton heitin niin että se plumpsahti tietenkin mereen. Yläkuvassa neiti yrittää urheasti keppiä noutaa, mutta kuten alakuvasta näkyy, isännän apua vähän tarvittiin.
Ja sitten sitä merestä poimittua aarretta piti näin antaumuksella mutustaa.
Hmm..kuvaa katsomalla on vaikea päätellä elettävän joulukuun loppua?
Ja lopuksi päädyttiin metsän halki hiekkakuopalle ja siellä piti (Wiiman) vähän kokeilla että miten lujaa neljällä jalalla pääsikään :)
Ja sitten kun oikein kovaa päästellään menemään, niin lopuksi täytyy pysähtyä vähän huilimaan.
Sellainen päivä oli tapaninpäivä 26.12.
Tätä kirjoittaessani on 27.12 ja tänään on taas lenkkeilty kunnon vesisateessa.
Mutta siitä lisää ensi kerralla, sillä siitä reissusta on enemmänkin kerrottavaa.
Mutta siitä lisää ensi kerralla, sillä siitä reissusta on enemmänkin kerrottavaa.
Siihen asti, moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku