Ja niinpä piipahdimme Liedon Koirakeskuksessa tänä sunnuntaina Junior Handler -tapahtumassa.
Sali oli jaettu kahteen osaan ja toisella puolella oli vain näitä kotimaisia rotujamme ja toisella puolella sitten muita, seurakoirarotuja ainakin. Itse tietty istuin kotimaisten rotujen kehän äärellä, ja en voinut kuin ihailla komeita ja kauniita rotujamme, suomenlapinkoira, lapinporokoira, karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja suomenajokoira.
Tapahtuma eteni siten, että kaksi handleria harjoitteli samalla koiralla, ensin toinen ja sitten toinen. Wiimaa ohjasi kaksi nuorta tyttöä, jotka molemmat ohjasivat Wiimaa tosi nätisti. Makupaloilla, kehuen, houkutellen ja innostaen. Olin itse pakannut Wiimalle keitettyä kyljystä mukaan, joten makupaloissa sillä ei ainakaan ollut valittamista =)
Tilaisuus meni ihan hyvin, paitsi että ehkä paikalle oli haalittu aavistuksen verran liikaa koiria, taikka sitten osan olisi voinut aina välillä komentaa ulos. Kehässä oli välillä vähän tungosta, mikä vaikeutti erityisesti urosten olemista - joskin sellaista se kai näyttelyissä on.
Myöskin tuomari, joka handlereita ohjasi oli aika suorasukainen ja läksytti jopa minut, kun en heti hoksannut hänen kutsuvan minua! Ensiksikään en oikein kuullut mitä hän puhui ja sitten kun kuulin, niin hän kutsui nimeä Wilma. Kun varovasti kyselin, että ei ole Wilmaa, mutta Wiima olisi, niin hän torui minua, kun oli jo kahteen kertaan joutunut kutsumaan =)
Alla muutama kuva Wiimasta handlerien ohjauksessa.
ja tässäpä alla vielä komea herra Leevi (Ahulin Iki-Jeppe),
joka emäntineen oli reissussa seuranamme:
joka emäntineen oli reissussa seuranamme:
ja vielä vähän muitakin rotuja, kuten
komea komea lapinporokoira, johon kovasti ihastuin :
kaunis suomenajokoira:
pippuriset suomenpystykorvat:
ja komeat hurjimukset, karhukoirat ,
kuvassa taustalla, en ollutkaan harmikseni tullut kuvanneeksi niitä erityisesti :
kuvassa taustalla, en ollutkaan harmikseni tullut kuvanneeksi niitä erityisesti :
Semmoinen päivä tämä sunnuntai. Valmennustapahtuma kesti kolme tuntia, mutta sen verran jännä päivä oli Wiima -tyllerölle, että reissusta tultuamme teimme pienen lenkin, sen jälkeen tyttö ruokittiin, ja sitten Wiima kömpi pöydän alle ja veti siellä pitkät pitkät torkut =)
Mukavan kuuloinen valmennustapahtuma! Varmasti jännä katsoa, kun oma koira on jonkun toisen ohjattavana.
VastaaPoistaJa niinpä, kotimaiset rodut ovat niin kauniita! Suomenajokoiraa lukuunottamatta minkä tahansa rodun edustaja noista voisi minun puolestani muuttaa meille. ;)
Kyllä vaan, jännää oli. Joskin olin aika luottavainen, että vieras ihminen ei Wiimaa hetkauta, se niin kovasti kun kaikista ihmisistä tykkää (vähän liikaakin minusta :D ).
PoistaJa sitten Wiima sai hyvää harjoitusta esiintymiseen ja toisten koirien lähellä oloon. Sekä lisäksi Wiima sai ilmaiseksi 'siedätyshoitoa' sillä se ei kauheasti tykkää sisähalleista, luulen, että haukkuäänten kaikuminen hallissa saa sen hieman hermostuneeksi - tai jokin muu syy, jota en tiedä. Mutta hyvä se on siihenkin vähän totutella =)
Dog competition? Which one did the best? I am now learning Finnish, but I'm far away from understanding properly.
VastaaPoistaHi Mila! Thank you for your interest in my blogg & writings =)
PoistaThat was not however a competition but a training event for young junior handlers. They needed dogs ( and specially of Finnish breeds) to train with.
My lapphund Wiima attended the event as one of the dogs junior handlers trained with - and it was great to see how kindly and with respect those young junior handlers handled the dogs.
Nyt vasta huomasin, että tekin olette olleet mukana tällaisessa. Kaverini ilmoitti lapinkoiransa Alman (Lapinpeikon Pirttihirmu) jh-meininkeihin myös. En muista, missä ja koska he olivat valmennuksessa, mutta sama tuomari heillä oli ollut kuin teillä. Parissa kisoissa he ovat kerenneet käydä, ja pari kertaa on jh ohjannut Almaa rotukehässä.
VastaaPoistaMoikka Petra! En heti huomannutkaan viestiäsi. Kyllä se varmaan oli tuo sama tapahtuma sitten, sinne toivottiin tuolloin nimenomaan kotimaisia rotuja, jotta JH:t saisivat niistä kokemusta. Paikalla oli aika monta SLK:aa, vähemmän muita kotimaisia, mutta kaikista oli kuitenkin edustus mikä oli kiva juttu :)
PoistaTuo oli ihan hauska kokemus ja hyvää harjoittelua meidän neidille myös. Siis silti, ettemme kauheasti käy näyttelyissä, mutta oppiihan siinä muutakin samalla :)