Studiossa

Wiima kävi studiokuvauksessa! Olimme täkäläisessa lemmikkieläinkaupassa täydentämässä Wiiman ruokavarastoja sekä hankkimassa neidille heijastinliiviä. Kaupassa sattui olemaan lemmikkien kuvauspäivä. Jonoa ei näyttänyt olevan pitkälti ja niin asetuimme jonon jatkoksi.

Itse kuvaustilanne meni ihan hyvin, Wiima hyppäsi kuvaamista varten tarkoitetulle korokkeelle. Ongelmana oli vain, että Wiima tuijotti kuvaustilanteessa lähinnä omia kasvojani eikä kohti kameramiestä. Kameramies päästeli erilaisia ääniä ja niinä sekunnin sadasosina kun Wiima katsoi kohti kameraa, ehti kameramieskin onneksi painaa laukaisinta, sillä muutama ihan hyvä otoskin neitikoirasta tuli.
Wiiman naamasta näkee, että se ihmettelee, mitä on tekeillä - kuvissa on hieman kummasteleva ilme :)

Sain kymmenen - tai jotain sellaista - kuvaa meiliini koevedoksina ja sitten tilaukseni mukaan yhden ison kuvan. Ja tämän valitsin (Studio Fotokatti) :

Näitä kahta seuraavaakin harkitsin:

Naamakuva oli aika hellyttävä :)

Ja tässä Wiima-neidistä tällainen kainompi kuva, josta myös tykkään :)

Korvatkin näyttivät välillä toinen itään, toinen länteen, niin kuin Wiimalla tapana on, jos tilanne vähänkin kummastuttaa:

Semmoisia kuvia :) Luonnossa ja liikkeessä otetut kuvat on kylläkin minusta parhaita, mutta kiva oli kokeilla tällaistakin. Ja nyt meillä on sitten Wiimasta tuollainen studiokuva - hän onkin meidän perheestä ainoa, josta sellainen on :)

Tuo lemmikkieläinkuvauspäivä oli muuten Wiimalle ensimmäinen laatuaan myös siltä kantilta, että Wiima pääsi eka kertaa nenäkkäin kissan kanssa! Pihan läpi aidan takaa juoksevat kissat herättävät Wiimassa lähinnä pihaa suojelevan vahtikoiran, mutta eläinkaupan "ei-kenenkään-maalla" kissa oli pelkästään kiinnostava. Kissa oli vieressämme laatikossa kun odottelimme vuoroamme kuvaukseen. Wiima tuijotti rävähtämättä laatikkoa ilmaa haistellen. 

Kissan omistaja kertoi kissan olevan tottunut koiriin ja hänpä avasi luukun, jolloin itämainen kissa laittoi naamansa ulos luukusta. Kissa lähestyi Wiimaa ja Wiiman kuono lähestyi kissaa ja siinä ne toisiaan rauhallisesti, mutta etenkin Wiima, hyvin kiinnostuneena nuuskuttelivat nenät neniä vasten :).

Tosi kiva juttu, että päästiin kissankin kanssa lähietäisyydelle rauhallisissa tunnelmissa!
Etenkin kun anoppilaankin on syksyllä ilmestynyt kaksi kissaa, jotka jossain vaiheessa olisi tarkoitus esitellä Wiimalle ja Wiima niille. Tästä saatiin vähän ponnistusvauhia siihen hetkeen :)

Niin ja ne heijastinliivit - ostoskoriin valikoitui Rukan oranssiset vetoketjulliset liivit. Suosittelen lämpimästi. Pysyy kiinni, ei lepata eikä vääntyile koiran yllä, sekä miellyttävää kahisematon materiaali. Ja mikä tärkeintä, hyvät heijasteet. Ja kyllä nyt näkyy, vai mitä meinaat ? :D

Hyvää joulunodotusta! Täällä meillä päin on vielä musta maa, 

mutta jouluksi kuulemma valkenee, ihanaa ! :)