Runoja

" - Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta

ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.

Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää."

- Eeva Kilpi

Näin tämän runon ja halusin kirjata sen muistiin. Löysin vielä sille myös taustoitusta:

 "Teksti on Eeva Kilven vuonna 1982 ilmestyneen runokokoelman Ennen kuolemaa yhden runon alusta."

*****

Lisäksi koira-aiheisia runoja löytyy myös Sirkka Turkan tuotannosta.

Musta koira nukkuu vieressäni, sielun veli,

sen sydän lämmittää pienen huoneen,

rannan kivet ja järven jään.

Ilman lävistää vanha rakkauslaulu.

**

Lyhyt kalpea talvipäivä mahtuu

vaikka koiran hännänpäähän.

Niinkuin se pieni elämä, joka hyvin mahtui

pihlajan ja pihlajan väliin.

Tulevat talvipäivät, siirtolaiset Lumenmaassa

ikävä tulee, vanha tuttu, piirtää nimensä

sydämen pehmeään pintaan.

**

"Ei hautausmaa ole raskasta, se on linnunlaulua puita, tuulten suhinaa, pimeän sointu.”

**

Saniainen on tämän itkuisen maan villipalmu, hirvet ovat suuriruhtinaita ilman ruhtinaskuntaa, ne viettävät rauhallista maanpakolaisen elämäänsä. Simpukkakuorikeko rannalla on piisamin pitkien hiljaisten talvi-iltojen koko kirjasto.

**

"Taidan viettää melkoisesti aikaa vain tuijottaen koiraan, hämmästellen miten ihmeellinen ja kaunis se on, ja miten maailmani on muuttunut sen tultua elämääni."(kirjasta: rakkaudesta koiriin)