tiistai 23. toukokuuta 2023

Hajuhommia ja hyrriä

Eilen aloitin NoseWorkin ohjatun etsintäkurssin Tihkun kanssa. Tihku tykkää käyttää nenäänsä ja on varsin sinnikäskin etsijä, mutta esimerkiksi ilmaisua meillä ei vielä ole ja ylipäätään etsintätreeniä erilaisissa paikoissa ollut vähänlaisesti (LINKKI aiempaan kirjoitukseen: ekat julkisen paikan treenit Maatalouskauppa Hankkijalla huhtikuussa).

Ilmaisu siis puuttuu, mutta Tihku itse löydön tehtyään oma-aloitteisesti hetkeksi jähmettyy nenä hajun suuntaan - tätä olen ajatellut yrittäväni voimistaa, jos sillä saataisiinkin kelpo ilmaisu aikaiseksi. 

Vuoron odottelussa hallin ulkopuolella


Eilen oli siis kurssin eka kerta. Treenit oli koirakoulu Vainuvoiman tiloissa. Kouluttaja Katja oli rakentanut huoneeseen neljä aluetta - kahdella etsintäkerralla vedettiin tuo neljän alueen setti, siis kaksi aluetta yhdellä rykäisyllä. Teemana oli matalat hajut.

Kuten aina, Tihku on pähkinöinä kun saavutaan uuteen tilaan ja sitä on vauhdilla tutkittava. Myös äänivuotoa on piippauksen muodossa. Sain kuitenkin heittonamipelin jotenkuten käyntiin, ja kun ekalle etsintäalueelle mentiin, lähtöhajun kautta, niin Tihkun nenä kävi jo. Välillä harhauduttiin muihin hajuihin, mutta sitten palattiin työtehtävänä olevaan eucalyptukseen.

Seuraavissa etsinnöissä muut hajut kiinnostivat jo vähemmän - edelleen kiinnostivat, mutta vähemmässä määrin kuin tuossa ekassa haussa.

Tihku on todella nopea. Hän on yhdessä hetkessä siellä, toisessa täällä. Ilmeisesti heilun itsekin ja koitan pysyä vauhdikkaassa tahdissa, ja kouluttaja Katja totesi, että kannattaisi rauhoittua itse, ettemme muodostaisi hyrrää - niin kivalta kuin hyrräys kuulostaakin 😊 .
Kun Tihku on vauhdikas ja minäkin kaasutan pysyäkseni vauhdissa, niin alamme pyöriä yhdessä kuin hyrrä, hän varoitteli. Ja hyvä, että varoitteli, kun itse ei asiaa samalla tavalla osaa (ehdi 😃) havainnoida.

Teimmekin sitten loput etsinnät niin, etten keikkunut mukana, vaan lähetin Tihkun etsintäalueen reunalta töihin. Se olikin hyvä ehdotus. Tihku teki hyvää työtä ja nenä kävi. Pari kummastelevaa silmäystä hän loi minuun, kun en ollutkaan mukana etsintäalueella, mutta jatkoi sitten hommia, hyvähyvä.

Emme tehneet sokkopiiloja vaan pyysin piilot tietooni ennen etsintää. Koska ilmaisu on epävarma, niin halusin itse olla varma, että palkkaan oikealla hetkellä.

Palkkana oli heittonamit, kananfilettä. Olin varannut namipallon ja herkkurasiat mukaan, mutta heittonami tuntui toimivan hyvin. 




Taas odotellaan vuoroa. Kuten kuvasta näkyy,
Tihkuakin jo ihan haukotuttaa tämä odottelu :D


Jee, tästä lähdetään. Tämä nyt oli tällainen Note to Self -tyyppinen kirjoitelma, jotta pysyn perässä tekemisissämme. Yhtään kuvaakaan in action ei tullut otettua (ehtinyt 😃) varsinaisista etsinnöistä, pari odottelukuvaa sentään. Kiva juttu, että Tihku on nenähommista kiinnostunut, se on minustakin mielenkiintoinen laji, sekä hyvää vastapainoa rallytokolle ja muille käytös- ja tottelevaisuusharjoituksille.

2 kommenttia:

  1. Ihana Tihku 🩷 Mielenkiintoista lukea siitä, miten harjoitat ja ohjaat koiraa. Odottelen kuinka Tihku edistyy 🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kuulla, että harjoittelumme harrastuspolulla kiinnostaa ja etenkin, että joku pitää peukkuja edistymisellemme :)

      Poista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku