Wiimalle reissu tarkoitti iloa ja riemua, vapaana juoksua pitkin mökkimetsiköitä, uusia hajuja kauriiden ja jänöjussien, leikkikavereina lapsia, herkkuluuta lahjapaperissa ja sokerina pohjalla - tapaaminen labbis-kaveri Fonzien kanssa!
Oma kohokohtani oli - edellä mainittujen lisäksi - kun mökkisaaren tietä kävellessäni lensi merikotka niin matalalta ylitseni, että saatoin erottaa sen keltaisen koukkunokan. Sellaisina hetkinä ei kamera tietenkään ole käsillä..
Wiima takapenkillä Juniorin kanssa matkalla joulunviettoon
Alla muutama kuva Wiiman ja Fonzien jälleennäkemisestä.
Kuvat on näpsitty pokkarilla suhmurailmassa, joten laatu on kaukana, mutta
Kuvat on näpsitty pokkarilla suhmurailmassa, joten laatu on kaukana, mutta
vauhdikas tunnelma välittynee :)
^ Wiima halaa oikein "kahdella kädellä" :)
Kaiken joulunvieton, touhun ja leikin sekä Fonzien kanssa riekkumisen jälkeen illalla mökille palattuamme tuli typykälle uni.
Ja joulupäiväaamuna, jouluaamiaista kattaessani, tällainen silmäpari seurasi tekemisiäni hyvin tarkkaan,
kinkun, lohen ja juustojen tuoksu taisi ihanasti leijailla sen nenuliiniin, eikä suotta, Wimpulankin kuppiin näitä herkkuja maistettavaksi päätyi :)
***
Ja tänään Tapanina lumisade jatkuu jatkumistaan. Lumitöitä tiedossa taasen, mutta karvakorvaa ei harmita. Toivottavasti lumentulo sentään loppuu ennen kesää :)
Ja PS: Uudistin samalla hieman sivujen ulkonäköä kun teki mieli saada enemmän talvea näkyviin :)
Ja PS: Uudistin samalla hieman sivujen ulkonäköä kun teki mieli saada enemmän talvea näkyviin :)
Ihanat talvisivut ja ihana lumikuono! <3
VastaaPoistaKiitos Sirpa, kivaa että pidit näkemästäsi. Piristää kummasti kun pikkuisen vaihtaa väritystä :) Mukavaa vuodenjatkoa!
VastaaPoista