Neitokaisikään tultuaan se sai pukea päälleen neitokaisille tarkoitetut 'juoksuhousut' ja yllättäen typykkä suhtautuikin niihin varsin maltillisesti - olin etukäteen arvellut, että ne joutuisivat ns. käsittelyn kohteeksi.
Mukavaa että on joululoma alkamassa, saan olla sen kanssa kotosalla ja seurata vuorokauden ympäri että millaisia mielenheilahteluita tämä juoksuaika meidän typykälle tarkoittaakaan. Wiima on meidän kaikken aikojen eka koiramme, joten ei ole paljoakaan tietoa (muutakuin lukemalla ja kyselemällä opittua) koirien juoksuista, mutta olen ymmärtänyt, että toiset nartut voivat oireilla enemmän ja toisilta aika menee ohi lähes huomaamatta.
Toivon että Wiima kuuluisi tuohon jälkimmäiseen ryhmään, sillä en haluaisi leikkauttaa sitä. Leikkaaminen voi usein pehmentää turkkia, jolloin turkki ei enää välttämättä olisi niin säänkestävä ja takkuuntuisi, usein turkki myös kasvaa ja 'muhkeutuu' - tykkään Wiiman vähän"sporttisemmasta" turkkimallista.
Mahdollisesti leikkaaminen olisi ajankohtaista Wiiman ikäännyttyä, mutta ei toivottavasti vielä.
Ja mistä sitä tässä vaiheessa vielä tietää vaikka pentuja haluaisimme teettää, en sitäkään ovea haluaisi vielä sulkea, vaikka nämä suunnitelmat eivät kyllä ole edes suunnitelmia, mahdollisuuksia vain.
Jännät juoksuviikot edessä meillä, sekä Wiimalla itsellään että meillä kotiväellä! :)
Sellaista olen tässä viime päivinä ollut huomaavinani, että maassa olevat hajut kiinnostavat Wiimaa aiempaa enemmän sekä ohikulkevat koirat saavat sen aiempaa enemmän "vauhkoksi". Oikeastaan mukavaa jos tuon muista koirista vauhkoontumisen voisinkin pistää juoksujen piikkiin, sillä ehdin jo ihmetellä mitä meidän hauvalle on tapahtunut, kun en parin viime lenkin aikana ole saanut siihen mitään kontaktia toisen koiran ilmestyessä näkösälle - aina Wiima ohikulkevista karvakuonoista innostuu, mutta yleensä sentään järkevissä mittasuhteissa.
***
Niin, ja tänään ilmestyi myös Reviiri, paimensukuisen lapinkoiran seuran oma lehti, tällä kertaa mukavan paksu, ja siellä sisäsivuilla seikkailee parissa kuvassa myös meidän Wiima Wimpsis. Taidanpa nyt ensin tehdä neitokaisen kanssa reilun iltalenkin kulmakunnan kundikoirien hajunystyröitä ilahduttamaan ja sitten asetun illanviettoon mukavasti lukemaan Reviirin lapinkoirakuulumisia.
.JPG)
Tarkkasilmäinen voi huomata Wiiman vasemmalla puolella kolon seinässä. Siitä se pentuna jyrsi ja haukkasi palan keskellä yötä. Seinä on vielä korjaamatta, sillä siihen huoneeseen on suunnitteilla mittavampi remontti - koko seinä lähtee! :)
.JPG)
Wiima kullanvärisissä housuissaan, kuin kuningatar ikään :)
PS: samalla tuli mitattua pimun strategiset mitat:
- paino 15 kiloa ja säkäkorkeus 47 senttiä
Onnea Wiimalle aikuistumisen tiellä! :)
VastaaPoistaOn hän viisas, hän ymmärsi jo ihan pienenä, että tuosta tietystä seinästä olisi päästävä eroon! :)
Ihanat pöksyt!
Onnea vaan melkein aikuiselle naiselle!
VastaaPoistaMissä yhteydessä muuten Wiima on tuon Reviiri-lehden kuviin päässyt? Lähes aikuisen lisäksi Wiimasta tuli kertaheitolla julkkiskin! ;)
Tuo seinän järsiminen on kyllä aika kumma juttu, luulisi että olisi mukavampi järsiä jotain sellaista, mistä saa kunnolla otteen. Tai sitten nämä koirat hakevat haastetta siihenkin hommaan... Tuli mieleen, että eipä mekään olla saatu aikaiseksi korjata samanlaista reikää keittiön seinästä. :D
Kiitos vaan Sirpa ja Jenna, välitän onnittelut eteenpäin :D
VastaaPoistaTaitaa sitten olla niin että reikä seinässä on lapinkoiraperheen vakiosisustusta, niin voisi tätä lukien päätellä :D Nyttemmin Wiima on kyllä jättänyt nuo nakerruspuuhat, mutta vieläkin ottaa asioita suuhunsa mielellään - vähän kuin pikkulapset :)
Jenna, Wiima on Reviiri-lehdessä sillä osallistuimme jälkeläisseurantatapahtumaan (lokakuun alla, juttu nimeltä "sukukokous") ja siellä oli seuran valokuvaaja paikalla. Sekä pistin itse kuvia matkaan kun lehden toimitus kertoi Facebook-sivullaan kaipaavansa talvisia kuvia lapinkoirista lehteä koristamaan ja Wiiman kuvista oli yksi päässyt julkaisuun, kivaa!
Mukavaa loppuviikkoa!
Ah, niin tietysti, olisihan tuo pitänyt osata arvata, että siitä tapahtumasta oli lehdessäkin kyse. On kyllä varmasti kiva tunne, kun oma kuva julkaistaan jossakin. :)
PoistaMukavaa loppuviikkoa myös!
Onnea wiima! on iso tyttö nyt:-D
VastaaPoistaMoiskis Wiima ja Terhi! Kivat sivut Wiimalla :D Tekis itsekkin mieli tuommoista "wiimaa" Mulla on jo kyllä yksi paimensukuinen omanani, mut se on niin vanha, ettei se jaksais pentujen riekkumista katsella. :)
VastaaPoistaWiiman kuva taisi olla myös siellä Tommy Wirenin luentojutun kuvissa. Oikee filmitähti!!! :)))
Hyvää Uutta alkavaa vuotta teitille!
Hei! Kiitos terveisistä. Kyllä ne tämmöset "wiimat" (eli lapinkoira- ja kaikkikin koiranpennut) on ihania. Mutta se on totta että pentu voi olla aika riesa myös jos perheessä on vanhempi koira. Ehkäpä sen pennun aika tulee teille taas sitten myöhemmin elämässä.
VastaaPoistaNäit oikein, Wiiman nassu näkyi Wireninkin jutun yhteydessä - asia jota en eka selaamisella itsekään vielä hoksannut, paparazzin ottama kuva :)
Oikein kivaa vuodenvaihdetta ja iloista uutta vuotta!