Wiimalle RTK1 ja eka AVO-tulos

Olen näköjään kirjoitellut tuosta ekasta onnistumisestamme huhtikuun alussa hylkyjen jälkeen, silloin olikin mahtava tunne kun hylkyjen jälkeen meille tupsahti kisan voitto! Sen jälkeenkin on kuitenkin tapahtunut:

Huhtikuun lopussa osallistuimme taas kisoihin, tällä kertaa Liedossa TSAU:n eli Turun Agilityurheilijoiden hallilla. Tämä jännitti minua hieman kentän kannalta, sillä tiesin hallissa usein olevan meneillään kahdet kisat samanaikaisesti, kuten oli nytkin, eli kun oltiin radalla, niin viereiselläkin radalla tapahtui. Jännäsin vähän, että tämä voisi vaikuttaa keskittymiseemme. Mutta turha huoli, Wiima keskittyi hommaan hienosti ja itsekin onnistuin keskittymään.

Näistä kisoista tuloksena 97 pistettä (uusiminen), kisojen kolmas sija ja RTK1 -koulutustunnus. Hyvä Wiima! Olet mahtava muidu ❣

Liedossa tultiin kolmanneksi. Oltiin samoilla pisteillä kuin kakkoset, mutta vähän hitaampia :). Semmosia me ollaan Wiiman kanssa, ei mitään tykkejä kumpikaan :D

Liedossa saatiin kehuja, että osataan ja erityisesti oli kyltti Askel Oikealle ilostuttanut tuomaria. Wiima kyllä vetääkin sen kyltin hienosti, jos vaan onnistun kertomaan hänelle, että olisi sen liikkeen aika.

Kun kerran oltiin Liedossa kisaamassa, niin kisojen jälkeen livahdettiin Littoistenjärven rannalle vähän rentoutumaan suorituksen jälkeen. Se olikin hyvä valinta pikku lenkille - kauniit maisemat ja ihana ulkoiluilma!

Onnistumisestamme innostuneena aloin kyttäillä uutta kisaa. Harmillisesti huhtikuun lopun kisa oli täynnä ja seuraavat Varsinais-Suomen kisat vasta kesällä, heinäkuussa. Ok, sitten odotellaan, nou hätä. Tulin kuitenkin laittaneeksi viestiä huhtikuun lopun kisoihin, Salon Koirahallille, että jos peruutuspaikkoja tulee, niin tullaan mukaan. 

Eipä aikaakaan kun tuli viesti, että paikka olisi - ilostuin ja pikapikaa ilmoitin, että otamme paikan. Se olisi eka starttimme AVO-luokassa. Jännää!

SEKOILUA  AIKATAULUISSA
Varmaan koska osallistuimme peruutuspaikalta, eli vähän eri rutiinilla ja, koska sunnuntai tuolloin oli äitienpäivä, niin sekoitin mielessäni milloin kisa oikeastaan onkaan. Päässäni oli kristallinkirkkaana, että kisa on lauantaina ja niin lähdimme Wiiman kanssa matkaan lauantaina puolilta päivin.

Perille päästyämme ihmettelin vähäistä automäärää hallilla, mutta AVO-luokka oli pieni niin kohautin olkiani ja marssin sisään. Kävikin ilmi että paikalla oli hypokoirien koulutusta ja mieleeni alkoi avautua, että olimme liikkeellä vääränä päivänä! No, sellaista sattuu, vähän nauratti - teimme sitten lenkin Salossa ja piipahdimme paikallisessa Mustissa ja Mirrissä.

EKA AVO-LUOKAN TULOS - ja tuomaripalkinto TP!
Lauantain jälkeen myös sunnuntaina toimitimme Wiiman kanssa itsemme Saloon ja tällä kertaa oli kisat käynnissä. Olen koko ajan ollut ihmeissäni, miten keskittynyt Wiima on kisoissa, hän ei kuule eikä näe mitään muuta kuin minut ja keskittyy tekemiseen. 

Tällä kertaa kuitenkin meillä oli tuomari, joka törrötti ihan hyppyesteen vierellä keskellä rataa ja Wiima otti kuin ottikin tuomarista vähän häiriötä. Olisi varmaan halunnut tervehtiä, ei kuitenkaan jättänyt vierustani, mutta haukahti tuomarille. Mietin, mitäköhän tuomari siitä oli mieltä, mutta otettiin homma rauhallisesti vaan ja kerroin Wiimalle istumisliikkeessä, että tehdään tässä yhdessä vaan ja rauhoitutaan. Se pikku rauhoittelu auttoikin ja Wiima unohti tuomarin.

Niin kävi, että saatiin eka AVO-tulos! Pisteitä kerättiin 87p., miinuksia vinosta istumisesta 3p ja eriaikaisesta käännöksestä 10 p.
Tuomari ei ollut pahastunut siitä, että Wiima hänelle haukahti, vaan antoi meille vielä tuomaripalkinnonkin, hurraa! Tuomaripalkinto luovutettiin saatesanoilla, jotka arvostelulomakkeessakin luki, että "Kaunista ja rauhallista ohjaamista", ja vielä lisäsi olevan harmi, että sattui tuo lopun eriaikaisuus. - Olipa kiva palaute, että tuomari piti esiintymisestämme! Tämä oli jo toinen tuomaripalkintomme tänä keväänä, eka tuli toisesta hylätystä suorituksesta eka kerroilla. 

Tästä on kiva jatkaa! Saapa nähdä, mihin rahkeemme riittää!