lauantai 3. marraskuuta 2012

Kysymyksiä ja vastauksia

Jaahas - Niuniu emäntineen heitti meitä kysymyshaasteella!
11 kysymystä joihin olisi määrä vastata sekä sitten 11 omaa kysymystä (alempana postauksessa) seuraaville haastetuille. Saamani kysymykset ovat vastauksineni tällaiset:

1. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: koirasi luonnetta kuvastava kuva?
Olen heti vähän tottelematon ja heitän tähän yhden kuvan sijasta sarjan:

2. Koirasi erikoisin lempinimi?
Kuikka! Lienee vääntynyt siitä kun Wiimasta piti ensin tulla Kukka, mutta siitä tulikin sitten Wiima (Kukkanen) - oletan että tuo Kuikka on vääntynyt Kukkasesta taikka sitten se on ollut vain muuta hassua vääntelyä. Tämä nimi iittyy hali-riehulässytyshetkiin.
Lempinimien lista on kyllä varsin pitkä. Wiima Wimps Wimpsis Wimppu Wimppuli Wiipottaja Pumppeli Kukkanen - ja niin edelleen.. :D

3. Muistatko, minkä rotuisen koiran halusit ollessasi ala-asteella (olettaen, että silloin jo oli koirakuumetta)? Jos sinulla oli jo koira, mitä muita rotuhaaveita oli? Koirakuumetta oli, tosi kovaakin. Mutta olin allerginen ja minulle ei pitänyt koskaan omaa koiraa tulla. Joten mukana kulki mielikuvituskoirien lauma - vanhempien kanssa uimahallissakin kesti ennen kuin itse ehdin altaaseen kun ensin piti altaan reunalta vuorotellen käskeä sinne mielikuvituskoiralaumani, johon muistaakseni ainakin kuului dalmatialaisia! Isompana allergiani helpotti huomattavasti, aikuisiällä melkeinpä poistui, mutta kun puhetta koiran ottamisesta tuli niin kävin kolme vuotta siedätyshoidossa lääkärillä kosken halunnut riskeerata omaa terveyttäni enkä myöskään koiran elämällä ja kohtalolla leikkiä.
Ja siedätyshoito on kuulkaa kummallinen juttu, nimittäin pumps, allergiaoireita ei ole. Ihmeellistä tuo lääketiede. Ja ihanaa - enpä arvannut pikkutyttönä mielikuvituslaumani kanssa että jonain päivänä itselläni oma karvakorva olisi! Olen muuten aina tykännyt myös terriereistä, varmaan johtuen siitä että sellaisia on lähipiirissä aina ollut.

4. Koirasi epärodunomaisin piirre? Minusta tuntuu että Wiima on hyvin tyypillinen lapinkoira: iloinen, vallaton, touhukas, rauhallinen, utelias, kiltti, nöyrä, itsenäinen, huumorintajuinen, säänkestävä - kaikki samassa paketissa! ---   Paitsi, tulikin mieleen nämä jutut: A) Wiima tykkää vedestä ja vesileikeistä, myös ui mielellään ja B) sillä on Aina jotain suussa, nappaa orapihlaja-aidanlehdetkin suuhunsa ohikulkiessaan - onko nämä tyypillistä lappalaisuutta?? Nuo ominaisuudet saattavat johtua siitäkin, että Wiimalla on ehkä lapsuudesta johtuva harhaluulo että se olisikin noutaja - nimittäin niin tiiviisti se vietti ensimmäisen kesänsä vesipeto-labbiksen kanssa :)

5. Haluaisitko koiranomstajana asua jossain muussa maassa?  Enpä taida, viihdyn täällä saaristossa ja täällä on koirankin hyvä olla. Mutta minulla voisi olla vapaa-ajanasunto jossakin PohjoisSuomessa, Norjan Lapissa tms. Siellä sitten saapikkaat jalassa kamera olalla vaeltelisin Wimppulin kanssa niissä upeissa maisemissa ja se tuntisi olonsa kotoisaksi (edellyttää etteivät palkkatyöt häiritsisi harrastuksiani niin kuin ne nyt tekevät :) )

6. Koirasi suurin haaste koulutuksessa? (Tarkoittaen temppuja/agia/tokoa perusarkitoimivuuden sijaan.) Wiima on vasta pentu ja koska se on eka koirani niin minulla ei ole kouluttamisesta oikeastaan kokemusta. Nuo "oikeat lajit" eivät kuulu harrastuksiimme toistaiseksi, arkitottelevaisuuskentällä kyllä viikottain käymme. Suurin koulutushaasteeni lienen minä itse, etten menisi kaikessa kokemattomuuttani ns. p..e edellä :) Nimittäin se on minusta kiinni, jos Wiima ei jotain opi, niin innokas oppimaan se tavallisesti on ja yhteistyöhaluinen - siis yleensä, on niitä kyllä yhteistyöhaluttomiakin hetkiä riittävästi koettu :D

7. Koiranomistamisen parhaita hetkiä ovat...? Kyllä ne ovat ne yhteiset tekemiset ja ulkoilut. Ne hetket kun koira kieli roikkuen hymyilee päin naamaa kertoen olevansa onnellinen juuri siinä hetkessä.

8. Suosikki koiraleffa? Viime jouluna tuli tosi tarinaan perustuva elokuva nimeltä Eight Below (http://en.wikipedia.org/wiki/Eight_Below) js tykkäsin siitä kovasti.

9. Jos koirasi olisi joku muu eläin kuin koira, mikä eläin se olisi? Miksi? Kissaa siinä ainakin olisi, sillä olen aina ajatellut että Wiima liikkuu jotenkin kissamaisesti. Venytellessään köyristää selkänsä kissan lailla sen sijaan että venyttelisi kuten koirat yleensä.  Myös muu liikehdintä on jotenkin kissamaisen ketterää ja nopeaa. Sitten siinä on kyllä ripaus kettuakin, nimittäin Wiima on myös pikkuisen ovela ja kettumaisen leikkisä ja vallaton. Eikä ulkonäöltäänkään ketusta kaukana :)

10. Miten päädyit juuri siihen rotuun, joka sinulla on? Allergiasiedätyksen aikana oli kolme pitkää vuotta aikaa miettiä. Ja montaa rotua mietimmekin. Pitkän aikaa oli ykkösenä yksi toisenlainen suosikkirotuni, eli borderterrieri. Tämänrotuinen hoitokoira meillä aina silloin tällöin vieraili ja se oli (ja on) meille tosi rakas. Mutta silti kaiversi että olisiko vielä jokin muu rotu jota en edes osannut ajatella.
Törmäsin tutkimuksissani suomenlapinkoiraan ja sen luonne ihastutti heti - siinä olisi meidän koiramme! Aprikoin kuitenkin, sillä googlaillessani ja näyttelyissä näkemäni lapinkoirat olivat hyvin paksuturkkisia ja itse hain hieman kevyempiturkkista rotua. Eräänä iltana taas asian parissa googlaillessani törmäsin kuvaan jossa oli ihan erityinen lapinkoira - ja ihastuin heti! Se oli muuten Nutukas Ursula (kuvalinkki Kennel Omituisen sivulle)! Ihmettelin, mikäs se tuollainen kevyemmän oloinen lapinkoira oli, ihana turkkikin ja kaunis rakenne. Silloin vasta löysin paimensukuisen lapinkoiran luokse - luin siitä,  otin yhteyksiä kasvattajiin, kävimme katsomassa niitä ja sitten päätimme että sellainen meille tulisi. Olin ihastuksissani siitä että siinä on koira, joka näyttää koiralta, ei jalostettu mitään liikaa eikä mitään liian vähän vaan juuri kaikki tarpeellinen plus ihanat lapinkoiran luonneominaisuudet. Emmekä ole katuneet päivääkään! On siis oikeastaan Ursulan ansiota että meillä on paimensukuinen lapinkoira, se johdatti minut jäljille :)

11. Miten juuri tämä koira päätyi luoksesi?  Olimme keskustelujen jälkeen varanneet pennun Villi-Joikhuilta tietystä pentueesta. Toivoin tyttöä - ja valinnanvaraa oli sillä pentueessa olikin kahdeksan tyttöä ja kaksi poikaa. Ne olivat kaikki ihania mutta kaksi tyttöä oli pienempiä kuin muut ja ne "vetivät" minua puoleensa. Niiden välillä valinta osui Wiimaan sen ihanien valkoisten sukkien vuoksi sekä se vain tuntui omalta kavutessaan itse syliini kun kävimme niitä katsomassa.
Tässä kuva siltä käynniltä, Wiima on kolme viikkoa:


***

JA OMA HAASTEENI:
Sitten niitä omia kysymyksiä haastetuille - ne voisivat olla vaikka tämmöiset, katso alla. Tuli tosin hieman karsittua kysymysten määrää =)

1. Miten päädyit juuri siihen rotuun/rotuihin, joka sinulla on (lainaan tätä edeltä, sillä kysymys on hyvä)?
2. Onko koiraasi luultu jonkin muun rodun edustajaksi, minkä?
3. Millaisia asioita puuhaat koirasi/koiriesi kanssa? Harrastuksia ja muita yhdessä tekemisiä?
4. Mitä kuuluu koirasi ruokavalioon? Onko erityistä lempiruokaa?
5. Mieluisin valokuvasi koirastasi/koiristasi? (tai mieluisimmat, koska yhden valinta voi olla supervaikeaa..)
7. Mitä koirasi tykkää hoitotoimenpiteistä kuten kynsienleikkuu? Suihkutus? Hampaiden harjaus? 
8. Miksi koirasi/koiriesi nimi on se mikä se on? Oliko muita vaihtoehtoja nimeksi?
9. Mikä oli ensimmäinen asia tai taito jonka koirallesi/koirillesi opetit? 

Haastettuina ovat - no ehkä ainakin Wiiman sukulaiset, jos he lukevat blogiani - eli Lumo-sisko, Ronja-sisko, ja Lumo-täti pentuineen sekä kirjataan vielä Lupu ja Riemuloikka ja Turkistarha.  Ja of course kuka vaan joka kysymykseni luettuaan intoutuu vastaamaan :)

Niuniun Elinan tapaan taidan itsekin intoutua vastaamaan vielä omiin kysymyksiinikin, mutta en vielä, sillä nyt alkaa sormet olla puutuneita tästä näpyttelystä :)

Mukavaa syysviikonloppua!




2 kommenttia:

  1. Voi, että Ursa johdatti paimensukuiselle polulle! Itse muistan paimensukuisiin tutustuessani sen illan surffailleeni kasvattajien nettisivuja ja se lopullinen kolahdus tuli Omituinen -kennelin sivuilla. Nutukas Illusia & Ursula ja Omituiset maavärit... Olin mennyttä. :)

    Ja ihana lempinimi. :D

    VastaaPoista
  2. Hehe, aivan ihana tuo kuvakollaasin eka kuva. :D
    Meidänkin hauva olisi varmaan kissa - kuulostaa harvinaisen tutulta tuo Wiiman kissamaisuus. :)
    Niin ja kiitos haasteesta!

    VastaaPoista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku