sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Tapahtuipa kummia rallykisoissa!

Wiiman kanssa kävin osallistumassa elämämme toisiin rallytokokisoihin 8.1.22 Salon Koirahallilla. Wiimahan on harrastanut rallya jo pitkään, mutta hänen emäntänsä ei ole viitsinyt kisata - koska pitkät kisamatkat ja odottelut kisapaikoilla syövät arvokasta viikonlopun vapaa-aikaa. Yhdet kisat meillä on takanamme, ja ne olivat siltä kerralta kun täkäläinen koirayhdistys toi kisat omaan kylään :).


Nyt matkustimme sitten lauantaina Saloon. Moottoritie oli liukas ja lunta pyrytti, mutta selvisimme ehjänä perille. Matkaan lähtiessäni olin vähän jännittynyt, mutta jotenkin se jännityskin siinä ajaessani laski, minullahan oli osaava koira ja alo-rata olisi harrastusvuosien ansiosta lasten leikkiä (niin ajattelin 😅)!

Kävin ilmoittautumassa ja sitten pääsinkin melkein heti tutustumaan rataan muiden alo-ryhmän osallistujien kanssa. Kun se oli valmis, nappasin Wiiman autosta ja lähdimme tekemään pientä kävelylenkkiä lämmittelyn merkeissä, koska edellämme oli muutama koirakko. 

Ja voihan into innostus sentään, miten iloinen ja innostunut Wiima oli kun lenkin varrella teimme rallyliikkeitä! Radalla oli mm maahanmeno istumasta ja sitä kertasimme lenkillä ja tsekkasin, että vaatiiko Wiima käsiapua - ei vaatinut, mutta ajattelin radalla kuitenkin pienen käsiavun siihen varmuuden vuoksi antaa. 



Kun saavuimme lämmittelyltä takaisin akoin vielä miettiä varusteita - ottaisinko pannan vai pitäisinkö valjaat. Aikanaan kun Wiima oli nuorempi, se treenasi rallya aina pannassa, jotta sillä oli heti jo varusteista mahdollisuus erottaa, mitä oltiin tekemässä. Nyt kuitenkin päätin jättää Wiimalle valjaat, koska en ollut pitkään aikaa sille pantaa pukenut. 

Hihnaa katsoessani otsalle nousi kylmä hiki  siinähän oli useampia sellaisia lenksuja varrellaan - ei sellaisen kanssa voinut radalle mennä, kun kaikki ylimääräinen on kiellettyä! Sitä en ollut kotoa lähtiessäni muistanut ajatella. Mutta onneksi olin kaapannut mukaan toisenkin hihnan ja sitten lopuksi päädyin ottamaan autosta löytämäni kolmannen, ihan perus, ohuen nahkahihnan. 

Pian pääsimmekin jo sisälle lämppärialueelle, jossa oli kerrallaan kaksi odottavaa koirakkoa ja yksi radalla. Muut odottivat ulkopuolella, myös ilmeisistä koronasyistä. Sivuhuomautuksena muuten, Salon Koirahallin järjestelyt olivatkin oikein toimivat ja turvalliset.



Ja sitten koitti meidän vuoromme, astuimme lähtökyltille ja saimme lähtöluvan. Yleensä käskynäni on Sivu, ja Wiima istuu alas sivulle, jos en ole liikkeessä. Wiimalla on kuitenkin radan alussa joskus tapana innostuessaan ennakoida ja nostaa pylly liian aikaisin, ja halusin estää tämän vielä Istu-vihjeellä ja käsimerkillä. 

Sitten aloitimme radan ja huomasin ilokseni, että minulla oli erittäin keskittynyt ja motivoitunut Wiima, häntä ei maton hajut kiinnostaneet eikä mikään muukaan, hän vain teki kaiken aivan oikein 💛.

Radalle kuului kolmen kohdan askelsarja istumisia ja siinä huomasin ekassa, että pylly jäi vinoon, jäi vielä tokassakin ja kolmannessa yritin jo hartialinjalla vähän korjata, mutta taisi jäädä vähän vinoon sekin. 

Sitten tultiin maalikyltille ja muistin mielessä hokemani, ettei kentällä palkata ja kävelimme vielä seuruussa kehänauhan yli, jonka jälkeen Wiima sai superkehut ja palkkansa. 


Tuloksena Hylky

Näiden fiiliksien jälkeen olikin yllätys kun tuloslistassa luki kohdallamme Hylky. En voinut ymmärtää mikä ihme oli mennyt pieleen - olinkohan vahingossa suorittanut tehtävät väärässä järjestyksessä?!

Kisan lopuksi tuomari jakoi arvostelulomakkeet ja sen perusteella olimme saaneet yhden virhepisteen vinosta asennosta, sekä hylyn Palkkaamisesta Kisa-alueella!
Ööö. Ällistyin kovin, ja mieleeni tuli, että olikohan taskustani pudonnut jokin kakkapussi tai vastaava radan tiimellyksessä, mutta sitten sain tilaisuuden kysyä tuomarlta.
Hän vastasi, että lähtöruudussa käteni oli mennyt taskuun ja olin palkannut Wiiman! En voinut uskoa korviani! Mutta ehkäpä olen tehnyt sen sitten niin automaattisesti, etten ole edes huomannut, vähän hassua oikeastaan, vaikka harmittikin :). 


Wiima kisapaikan pihalla.
Vähän hölmistyneen näköisenä hänkin 😀!
(tuo huolestunut ilme on kyllä Wiimalle oikein tyypillinen!)


Kelasin tapahtunutta autossa kotimatkalla ja muistin miten olin lähdössä antanut Wiimalle extravihjeitä ja käsimerkkejä, ja tuli mieleen arvella, että tuomari on tulkinnut jonkin eleeni huolimattomasti. 
Mutta mistäs minä tiedän, on kai se käsi voinut taskuunkin mennä, niin etten ole itse tajunnut.

Loppujen lopuksi, vaikkei tulosta tullut, niin hyvä keikka! Wiima oli kisassa taitava ja innokas, ja sen nähtyäni voin luottavaisin mielin ilmoittaa sen seuraaviinkin sopiviin kisoihin :).

Kaikkea sitä voikin sattua!


3 kommenttia:

  1. Suoritukseen ja koiraan voit kyllä ehdottomasti olla tyytyväinen! Kannattaa kisata uudestaankin. Todella harmillinen tuo hylky ja varsinkin, kun ei itse muista, mitä on tarkalleen tapahtunut, eikä voi videolta tarkistaa... Niitä kuitenkin välillä tulee. Olen hyllyttänyt itsekin yhden hyväksytyn radan kävelemällä koiraa kohti kesken radan. Rohkeasti vain seuraavaan kisaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) . Juu, olen jo päässyt tuosta tilanteesta yli ja sehän tuntuu oikeastaan vähän hassultakin. Vaikka siinä koetilanteessa olin kyllä ällikällä lyöty kun arvostelu tuli. Mutta niin se on, että kaikki on opiksi :).

      Ja kuten sanot, niin iloinen olen siitä, että Wimpsahdus oli kybällä mukana eikä noteerannut mitään häiriöitä. Sen mielestä kaikki oli vaan siistiä. Joten kyllä aion vielä kokeilla, kunhan sopiva osuu kohdalle :).

      Poista
  2. Vinouttahan sallitaan alokasluokassa aika paljonkin ennen kuin siitä tulee virhepisteitä, tai ainakin itse muistan monesti katsoneeni kisasuorituksen aikana koiraa, että voi hitsi, miten vinoon se meni, mutta tulospaperissa ei mitään mainintoja asiasta, että siitä ei kannata kesken kisaradan huolestua. :) Mutta onnea siis hyvästä suorituksesta, vaikka tulosta ei nyt sitten tullutkaan. Harmi tosiaan, ettei videota ollut, josta olisi voinut asian tarkistaa, eikä jäädä miettimään, että tuliko vai eikö laitettua käsi taskuun. Mutta hyvä, jos mieliala aiheesta jo plussan puolella ja ei muuta kuin uusiksi. :) Hylkääviä virheitä muuten sattuu toisinaan kokeneillekin kisaajille, pari vuotta sitten rallytokon SM-kisoissa mestariluokan finaaliradalla (muistaakseni oli se) yhdellä ohjaajalla jäi remmi taskusta vähäsen näkyviin ja hylkyhän se sitten oli hienosta suorituksesta huolimatta.

    VastaaPoista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku