Tänään oli hieno kesäpäivä ja olimme kiertämässä kotikaupunkimme luontopolkua. Nautimme molemmat, minä ja Matte. Olimme kahden sillä muilla kotiväen porukoilla oli toista ohjelmaa.
Huomasin Matten mitä ilmeisimmin pitävän minulle salakavalasti myös vähän Luoksetulo-treenejä lenkkeilyn lomassa, kun huuteli minua luokseen aika ajoin lenkillä. Kipitin salakähmäisyydestä huolimatta uskollisesti luokse, sainhan sitten kyljyspaloja palkkioksi, hölmöhän olisi ollut jos en olisi totellut :D Pari kertaa jos reagoin vähän hitaasti Tänne-kutsuihin, niin Matte-ilkimys oli minua odotellessaan kömpinyt piiloon! Kerran minun tuli hetkeksi ihan itku kun en häntä nähnyt, mutta löysinhän toki hänet kuitenkin. Ja bums, putosi kyljyskuutio silloin alas kurkustani :D
Meillä oli reissulla tehtävät jaettu niin, että minä kuonoineni selvitin maastoa ja Matte valokuvasi. Ja kyllä kelpasi kuulemma valokuvata kun akku oli täyttäkin täydempi ja muistikortti tyhjillään.
Mutta sitten kävi ilmi sellainen ikävä asia, että kamera olikin valehdellut! Akku ei kai sitten ollutkaan ollut täynnä vaan se peijakas tyhjeni yhtäkkiä, hetkessä, kesken matkan, lähes alkuvaiheessa! Siitä ei meidän Matte tykännyt yhtään. Hän sanoo että reitin kaunein osuus jäi nyt valokuvaamatta. Näimme myöhemmin matkalla kukkia ja paljon perhosia, jääkauden jättiläiskiven ja muuta kivaa, mutta kameravihulainen vaan jökötti passiivisena vaikka olisi kuinka maanitellut. Ja kyllä Matte maanittelikin. Pitäisi aina olla vara-akku taskussa, sen tästä opimme, minä ja Matte.
Mutta hieman kuvia ehdimme ottamaan, niitä alla, pääasiassa tähtenä hyörin minä, of course!
Sitten reitti kaartaa rantaan ja se olikin hyvä sillä kieleni oli alkanut roikkua jo varsin pitkällä. Nyt päästiin virvoittaville vesille =)
Rannassa oli hylätty paatti ja siinä päätin ottaa vielä poseasennon, kun Matte oli sitä niin paljon jo kärttänyt:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku