tiistai 26. tammikuuta 2021

Luopuminen - hauska koulutuspeli

Kolmannella pentukurssikerralla meille esiteltiin hauska luopumiskäytökseen liittyvä koulutuspeli, josta hieman innostuin! Kolmannella tunnilla oli kyllä muutakin mielenkiintoista, mutta kirjoittelen siitä oman postauksen. 

Tämän uuden metodin Tihku hoksasi muutamassa minuutissa, ja sen jälkeen taitoa on testattu elävässä elämässä, ja se todellakin toimii! Koulutuspelissä lähdettiin liikkeelle siitä tilanteesta, ettei koiralla vielä ole mitään mistä pitäisi luopua! Kyllä, näinkin päin sen voi tehdä!


Tihku Tiihonen Turussa

Päätä ensin mitä vihjesanaa haluat käyttää, kun haluat koiran irroittavan otteensa, kuten esimerkiksi Jätä tai Kiitos tai Irti. Seuraavaksi varaa taskuun nameja ja ota yksi käteen. 
Sano koiran nimi ja sano "Irti", sitten pudota nami koiran vierelle sen löydettäväksi. Toistele tätä muutaman toiston seteissä.
Muutaman toiston jälkeen, ryhdy kumartumaan vihjesanaa sanoessasi koiran puoleen, kuten tekisit jos sillä oikeasti olisi suussa jotain, voit jopa koskea ohimennen kuonoon, sitten "Irti" ja heitä nami maahan koiran poimittavaksi, koiran mielestä homma on hauskempaa, jos nami myös vierii hieman.

Koiralla ei siis harjoituksen aikana ole mitään mistä sen pitäisi luopua, vaan se oppii, että valitsemastasi vihjeestä putoaa herkku maahan. 

Ylläolevan harjoituksen teimme tunnilla, ja Tihku selvästi hoksasi, että vihjesanasta putoaa nami.
Seuraavaksi lisäsin vähän häiriötä, eli kurssirepussamme olevan lelun ja kun Tihku oli menossa lelulle, niin toistin taas vihjesanan, Tihku kääntyi ja nami putosi kädestäni. 

Ja siinä se on, koko temppu! Yksinkertaista vai mitä, mutta todella toimivaa! Ja vaikka on näin simppeli juttu, ei tällainen harjoittelu ole tullut omaan mieleeni - koiran koulutus se on oikea oivalluslaji 😊!

Putoilevat namit olivat Tihkusta niin kivoja, että hän vallan innostui harjoituksesta ja häntä heiluen odotti seuraavaa putoavaa namia. Kun treenejä jatkaa kotona, niin kannattaa muistaa vaihdella herkkuja ja tarjota pääasiassa oikeasti hyviä herkkuja ruokanappulan sijaan.


Turun Hansakorttelissa on näin hieno lasilattia, josta näki läpi alakertaan asti.
Tuntui kuin olisi ollut keskellä maalausta - niin kuin oikeastaan olikin
 😊


Pääsin heti testaamaan taitoa myös käytännössä - ensin mm. poikani hanskalla, joka päätyi pennun retutettavaksi, mutta josta hän irrotti heti otteensa, kun kuuli irroitusvihjeen, ja taas nami putosi. Jotta ilo säilyisi, niin jatkoin heti perään muutaman toiston.

Viikonloppuna kävin pennun kanssa Turussa sosiaalistumassa, ja hämmästyin miten paljon tupakan tumppeja kaduilla makaa (murr, eikö niitä muka voi laittaa roskiin tai kantaa mukana??!) Toki ne kiukuttavat minua muutenkin, mutta nytpä minulla olikin mukana pentu, joka tykkäsi poimia niitä suuhunsa! Koitimme tietenkin niitä vältellä, mutta välillä pentu oli minua nopeampi ja taas oli jostain tumppi löytynyt!
Olin ikionnellinen, että minulla oli tämä uusi työkalu käytössäni - minun ei tarvinnut repiä tumppeja Tihkun suusta, vaan tällä koulutuspelillä tumppi putosi oitis suusta, koska emäntä tarjosi parempaa ja Tihku ajatteli, että peli alkaa taas.



Wiiman, aikuisen koiramme kanssa käytän useampia luopumisvihjeitä, en oikein tiedä miksi, mutta jotenkin ne valikoituvat tilanteen mukaan. Tavallisemmin kuitenkin tullee varmaan sanottua  Jätä, kun haluan, että hän luopuu jostain hajusta tai näkemästään, mutta jos suussaan on jotain, jonka haluan itselleni, on vihjeenä Kiitos.
Siksi valitsin itse tämän koulutuspelin vihjeeksi myös sanan Kiitos, niin säilyy samat vihjeet molemmilla koirilla. 


Luopumisharjoitteluista voit lukea myös aiemmasta tekstistäni, tästä ekan kurssikerran referoinnista, jossa harjoittelimme vähän toisella tavalla sekä lisäksi tästä vanhemmasta kirjoituksesta, jossa kerron, miten Wiiman kanssa olen tullut tehneeksi, siellä kerron mm. "juoruilusta".

Aika paljon siis kirjoituksia luopumisen taidoista😊, mutta ajattelen, että se on yksi tärkeimpiä asioita, joita koiran tulisi oppia, jotta sen kanssa olisi helppoa olla, elellä ja puuhata. Tilanteet, joissa luopumista tarvitaan, ovat erilaisia, joten työkalupakissakin on hyvä olla erilaisia keinoja ja tämä hauska koulutuspeli täydentää mielestäni settiä oikein mainiosti!


Postauksen kuvat ovat tuolta mainitulta kaupunkireissulta, jolla yritettiin syödä tupakantumppeja, mutta ei sitten syötykään, kun osattiin tällainen temppu. Toivottavasti näistä tiedoista on iloa muillekin 😊!


2 kommenttia:

  1. Mä en kestä, että mulla on mennyt ihan ohi, että teille on tullut pentu! Sen siitä saa, kun ei oikein ole tullut seurattua mitään someja. Ihana Tihku. <3 Tuota positiivisen kautta asioista luopumista minäkin kovasti aina yritän kaikille pennun (ja aikuistenkin koirien) omistajille kertoa. Paljon parempi keino kuin äkäiset komentelut ja väkisin suunkaivelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Olipa ihan kauhean hauskaa huomata kommenttisi täällä blogialustalla. Olen oikein ehtinyt kaivata jo :) .

      Juu, pentu tupsahti perheeseen vuoden vaihteessa - tai ei se ihan pelkästään "tupsahtanut" vaan pitempi suunnittelu edelsi, mutta sitten luin kiinnostavasta pentueesta ja sen jälkeen kaikki tapahtuikin vauhdilla :) . Ja vauhdikas on pentukin, en oikein muistanutkaan miten vauhdikasta ja kivaa (ja myös raskasta :D) tämä pentuaika on.

      Poista

Kivaa, kun kävit lukemassa kirjoituksiamme :)
Superkivaa, jos myös jätät kommenttikenttään meille terkut.
Terv Wiima ja Tihku